perjantai 9. maaliskuuta 2018

uusi perheenjäsenemme Robin

Vajaat kaksi vuotta sitten meille muutti juuri ennen juhannusta pyreneittenmastiffi joka nimettiin Myrskyksi. Sinä joka olet nähnyt lasten elokuvan nimeltä Myrsky arvaat miksi me nimesimme koiramme näin. Suosittelen tuota vanhaa elokuvaa. Elokuva kertoo perheestä, pienestä tytöstä ja laumanvartija kaukasianpaimenkoirasta.

Pyreneittenmastiffi kuuluu laumanvartija rotuihin. Rotu ei kuulu paimenkoiriin mihin se useasti sekoitetaan. Pyreneittenmastiffi vartioi laumaansa ketä/mitä siihen ikään sitten  kuuluukaan.  Pyreneittenmastiffi ei paimenna lampaita tai muuta laumaansa. Pyreneittenmastiffi vahtii, että kukaan ei tule ja vahingoita hänen laumaansa. Pennun kanssa on tärkeää, että se sosialistetaan pienenä siihen mitä sen tulee pitää omana laumanaan ja mitä sen tulee suojella. Laumaan voi kuulua eläimiä, oma perhe, sellaiset ihmiset jotka useasti vierailevat ja kuuluvat ns. laumaan.
 
 Laumanvartija koira vahtii reviiriään ja laumaansa kiertämällä aluetta ja merkkaamalla sitä omakseen. Ilmoittaa haukullaan lähellä oleville pedoille, että mikä täällä on vastassa ettei minun reviirille kannata tulla.  Laumanvartija rodut ovat alkukantaisia rotuja. Sanotaan, että niillä on yliluonnollinen vaisto vaistota ja ratkaista asioita. Periaatteessa niiden pitäisi olla valmiita hengellään suojelemaan laumaansa uhan kohdatessa.
 
Siinä pieni alkupala laumanvartija roduista, mutta sitten itse asiaan.
 
Aika pian selvisi, että rotu oli mitä mainioin ja Myrsky valloitti meidän sydämet täysin ja monen muunkin meillä vierailijan. Hyvin pian siitä oli selvää, että Myrskylle tullaan hankkimaan kaveri jotta voivat yhdessä vartioida aluetta ja pitää pedot ja ylimääräiset kulkijat loitolla. Olen pitkään katsellut, että mistä löytyisi sopiva pentu josta kaveri Myrskylle. Ajattelin ensin pentua vielä lähempänä kesää sillä silloin pentukin voisi olla ulkona enemmän. Tänä vuonna on syntynyt todella vähän urospuolisia pentuja ja kun olimme ajatelleet että urospentu se uusikin pitää olla. Kaveri vinkkasi minulle helmikuun ihan lopulla yhdestä urospennusta joka oli kotia vailla. Minä otin yhteyttä kasvattajaan ja kasvattaja oli sitä mieltä, että meidän paikka olisi varsin loistava tämän rotuiselle koiralle. Kaikki tapahtui nopeasti sillä pentu oli jo muutaman päivän päästä luovutusikäinen. Ei siinnä sitten kauaa mietitty ja mieskin on sitä mieltä, että kyllä Myrskylle on hyvä kaveri saada. Niinpä minä sitten lähdin maaliskuun ensimmäisenä perjantaina kohti Keski-Suomea katsomaan millainen pentu kyseessä.  Pentuhan vaikutti oikein sopivalta ja varsin ihanalta. Pentu oli kasvattajan lasten toimesta saanut nimeksi Robin ja nimi jäi myös. Miksi hyvää nimeä vaihtamaan, kun talossa asuu neiti joka on Robin fani muutenkin :)

Niinpä kasvattajan kanssa paperit ja kaupat tehtiin ja Robin lähti matkaamaan uuteen kotiin. Tässä auton takapenkillä matkalla uuteen kotiin.

Kotona ensimmäiset unet ruokapöydän alla. Pennulle, kun väsy tulee niin se tulee yhtäkkiä ja silloin saattaa nukahtaa ihan mihin vain.
Ulos tutustumaan Myrskyyn ja uuteen pihaan muutenkin. Myrsky otti tulokkaan vastaan todella mallikkaasti ja nautti kun joku tuli häntä leikittämään. Neiti oli mieleissään myös ulkona Robinin kanssa.
Robin on todella rohkea pentu ja kyllä rohkeudesta on apua tämän kaksikon kanssa. Rontti on se joka on enemmän häseltäjä pennun kanssa kuin Myrsky. Robin lähti heti jo ensimmäisinä päivinä metsään Myrskyn vartio polulle matkaan.
Lunta on reilusti ja jalat vielä lyhyet, mutta kovasti yrittää lumihangessa kulkea.
Välillä isot pojat pääsevät minun kanssa pitemmälle metsälenkille mihin olemme polun tallanneet ja kulkeneet pitkin talvea.
Myrsky ja Rontti näyttävät mallia pikku Robinille miten siellä metsässä touhutaan ja nuuskitaan.

Myrskyn vartiopolku menee pellolla ja metsässä joten sitä käytiin koko kolmikon kanssa kiertämässä.

Uskon että saatte kuulla tämän kolmikon touhuista tulevaisuudessakin. Ensimmäiset yöt menivät vähällä unilla koko talonväellä sillä pentu oli ihmeissään uudesta paikasta. Ensimmäisen yön Robin nukkui neidin huoneessa/sängyssä. Seuraavat yöt minä nukuin käytävällä patjalla ja Robin nukkui siinnä vieressä. Näin ollen rauhoittui ja tutustui uuteen paikkaan. Viimeiset kaksi yötä on nukkunut kodinhoitohuoneessa Rontin kanssa kahdestaan ja myös muu talonväki on saanut nukkua rauhassa useamman valvotun yön jälkeen.
 
Täällä jo näin nätisti nukuttiin Rontin kanssa vierekkäin. Välillä käytiin Rontin patjalla välillä Rontin päällä, mutta asettui kuitenkin lämpimälle lattialle Rontin viereen. Rontti on kyllä ottanut pennun hyvin vastaan. Arvasin, että Rontilla on hankalampaa suhtautu pentuun kuin Myrskyllä. Ihan vain sen takia, että Rontti on varsin kova luontoinen ja riehaantuu herkästi vaikka vanha onkin. Rontin leikit menevät nopeasti yli ja voi sattua vahinkoja. Pari päivää meni ennen kuin tässä tilanteessa oltiin ja Ronttikin osasi rauhoittua Robinin kanssa samassa tilassa. Tästä on hyvä jatkaa ja toivoa sopuisaa yhdessä eloa.


8 kommenttia:

  1. Osuin siis oikeaan arvauksessani edellisen päivityksen kommentissa 😀
    Voi hänen suloisuuttaan, Robinia. Ihania kuvia, erityisesti kolmas kuva ❤
    Kiva odotella päivityksiä uuden perheenjäsenen touhuista muiden kanssa.
    Hyvää viikonloppua Kissankulmalle 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin arvasit kyllä :) Tuosta kolmannesta kuvasta on vielä parempi versio itselläni, mutta en blogiin viitsinyt laittaa, kun en halua neidistä liian tunnistettavia kuvia laittaa. Ihan sattumalta räpsästy kuva jo oli varsin onnistunut. Hyvää viikonloppua sinulle myös.

      Poista
  2. Meillä oli joskus Pyreneittenmastiffi ja toden totta, aivan uskomattoman upea hauvva oli! Upea rotu! Voi miten suloinen pentu. Meinaa ihan hauvvavauvva-kuume iskeä ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rotu on kyllä varsin mieluinen ja mukavan oloinen. Nämä pysyvät vain niin hetken pienenä.

      Poista
  3. Voi ihanuus tuota pientä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä meidän Robin on varsin suloinen. Kasvaa nopeasti niin pitänee nautiskella nyt :)

      Poista
  4. Voi hellanduudelis mikä suloinen karvapallo teille muutti! <3 Paljon onnea uudesta uskollisesta perheenjäsenestä! Laumanvartijat vie sydämen mennessään! Terkuin kahden laumismixin -perhe :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)Kyllä nämä laumanvartijat ovat tehneet vaikutuksen. Kiva kun tulit vastavierailulle.

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina, kiva kun vierailit blogissani :)