Vanhemmillani on maatila ja sieltä löytyy lampaitakin. Neiti puhui keväällä jo kun karitsoita syntyi, että meille pitäisi muutama lammas ottaa kesällä. Asia jäi kesän alussa vähän kaiken muun alle, mutta nousi pinnalle taas loppu kesän päälle. Neiti kävi vähän väliä pappalta kyselemässä, että koska tuot meille lampaita. Pappalla oli kiireitä eikä lampaita ihan heti saatu, mutta aina se neiti kyseli. Minä tein jo verkosta aitauksen joenrantaan ja miehen kanssa teimme katoksen sateen suojaksi.
Yksi lauantai sitten saapui lammas lähetys meille ja pappa toi neidille pari karitsaa. Karitsat olivat jo ihan hyvän kokoisia eli mistään aivan pienistä ei ollut kyse. Lampaat olivat aluksi arkoja uudesta paikasta, ihmisistä ja koirista. Me kannoimme lampaille tuoretta heinää, jyviä ja vettä ruuaksi. Muutama päivä meni niin lampaat alkoivat kesyyntyä ja tällä hetkellä ovat jo varsin kesyjä ja antavat rapsutella tuosta vain. Neiti tietenkin nimesi lampaat ja hienot nimet niille tulivatkin ja nyt siellä laiduntaa Tilda ja Annastiina :)
Ensimmäisiä tutustumis kertoja. Puolin ja toisin taitaa jännittää :)
Meidän Myrsky ja Robin tulevat aina mukaan, kun lampaita käydään ruokkimassa. Ensin katselivat verkon takaa lampaiden touhuja ja meidän ruokkimista. Tätä nykyä avaamme koko portin ja koiratkin tulevat aitaukseen katsomaan miten vahdittavat voivat. Myrskyä ei juuri lampaat kiinnosta lähemmin ja Myrsky seuraileekin niiden touhuja vähän kauempaa. Robin taas on varsin kiinnostunut lampaista ja menee nenät vastakkain lampaiden kanssa. Varsin rauhallisesti koirat seurailevat lampaita niin kuin niiden kuuluukin toimia. Toinen lampaista vain välillä tuumaa Robinille, että mene kauemmaksi ja käy puskemassa Robiniä. Robin on varsin ihmeissään, että mitä siinnä tulet pukkimaan, kun en mitään ole tehnytkään.
Meidän Rontti vanhusta taas kiinnostaa lampaat ihan eri lailla kuin näitä laumanvartijoita Myrskyä ja Robiniä. Rontti ei pääse aitaukseen sillä se juoksisi lampaiden perään ja se taas aiheuttaisi, että lampaat juoksisivat karkuun jne.. Rontti joutuu tyytymään seurailuun vain aidan toiselta puolelta mistä se kovasti yrittää tehdä tuttavuutta lampaiden kanssa. Välillä Myrsky käy Ronttia hätyyttämässä aidan vierestä pois, että anna olla nyt vain. Lampaiden aitaus on jokirannassa Myrskyn vartiopolun varrella ja näyttää, että monesti iltaisin Myrsky juoksee aitauksen ohitse kovaa vauhtia rantapellolle, mutta eivät lampaat enää säiky Myrskyä sillä ovat tottuneet ja todenneet ettei vaaraa ole vaikka tuossa juokseekin.
Neiti kyllä jo oli huolissaan siitä, että kun talvi koittaa, että kun lampaat pitää palauttaa takaisin pappalle isompaan laumaan. Ihan hauskoja eläimiä nämä lampaat kyllä ovat. Lueskelin, että lampaat pitävät näkkäristä herkkuna ja tätä piti kokeilla. Niinhän se näyttää olevan. Aamuisin olen vienyt kummallekin puolikkaan näkkärin palan ja tätä nykyä ne odottavat saavansa sitä aamulla ja tulevat jo taskulle jos ei näkkäriä heti ilmestykkään :) Aika jännä miten äkkiä nämäkin eläimet tällaisen ovat oppineet. Mikä lampaissa on vielä hyötyä niin nehän syövät kaiken mahdollisen maasta ja puusta joten jokirantakin puhdistuu samalla. Tosin nämä kaksi lammasta söivät aitauksensa jo niin nopeasti puhtaaksi, että lisäheinää on kannettu ja paljon. Tässä yhtenä iltana suurensin lampaiden aitausta pitemmälle matkaa jokirantaa. Aitaverkkoa ei riittänyt koko alueelle, mutta vedin sähkölangan millä sai nopeasti isomman alueen ja toivon, että pysyvät nyt lankojen takana eivätkä tule läpi syömään minun kukkapenkkiä.
Aikaa kului ennen kuin tätä tekstiä ennätin julkaista. Lampaat ovat ystävystyneet Robinin kanssa niin paljon jo, että enää ei pusketa vaan tullaan siihen ihan viereen ja kävellään laitumella Robinin perässä. Tässä ovat laitumen vanhalla puolella mistä näkee kuinka hyvin aluskasvillisuus ja pajut ovat saaneet kyytiä.
Näin vehreeltä näyttää laitumen uudella puolella.
Ilta-auringossa laitumen uudella osalla.