Näytetään tekstit, joissa on tunniste retkeily. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste retkeily. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Hiihtoloma kuulumisia

Johan aika vierähti nopeasti sillä viime postauksesta on melkein kuukausi. Räystäältä vesi tippuu ja mittari näyttää plussaa. Kevätkeliä näyttäisi olevan nyt ja tulevina päivinä. Meillä vietettiin viime viikolla eli viikolla 10 hiihtolomaa. Me suuntasimme hiihtolomalle Leville. Viime vuonna hiihtolomalla olimme Rukalla laskettelemassa, mutta tänä vuonna palasimme Leville. Olemme useampana aikaisempana vuonna käyneet myös Levillä laskettelemassa ja ai, että tykkään siitä paikasta. Paikka varmaan jakaa mielipiteitä niin kuin muutkin paikat, että joko tykkää tai ei tykkää. Minä tykkään, että jos pääpaino lomassa on laskettelu niin silloin kaikki saa olla mahdollisimman lähellä ja voi asua hyvin Levin ytimessä mistä on lyhyt matka joka paikkaan.  Tänä vuonna reissuun lähti myös Rontti. Rontti on jo vanha koira ja kuulo huonontunut kovasti. En raaskinut enää viedä hoitolaan niin kuin muina vuosina vaan Rontti lähti mukaan Leville. Koirahoitola on aika stressaava paikka koiralle, kun paljon koiria ja outo paikka jne.. Myrsky ja Robin jäivät kotiin ja minun vanhemmat hoitivat niitä viikon ajan. Ulkokoiria on paljon helpompi jättää hoitoon kotiin.
Levillä aamuisin pakkasta oli reilu -20 astetta, mutta rinteisiin kun meni niin pakkanen oli noin -15 astetta ja auringon lämmittäessä pakkanen laski ihan muutamaan asteeseen iltapäivällä. Kelit olivat aika hyvät ja aurinko paistoi joka päivä ainakin jonkun aikaa.

Levinportti mistä aina yhtä ihana mennä sisälle.
 
Maisemia Leviltä.
 
 
 
Neiti laski lumilaudalla koko reissun.
 
 
Laskimme myös Levin huipulta katsomaan joulutarina elokuvan mökkiä. Gondolihissillä pääsee nousemaan Levin huipulle mistä voi laskea tämän mökin viereen. Mökki näyttää kauniilta, mutta on täyttä rekvisiittaa elokuvaan sillä mökissä ei ole edes lattiaa eikä sinne sisälle voi siis mennä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme laskeneet mökille sillä muina vuosina ei ole käyty.
 
 
 
Pieni ja ihana ravintola löytyy myös Levin huipun päältä Gondoliaseman päätepysäkiltä.
 
 Ravintoloita on muutenkin paljon ympäri Leviä ja laskettelurinteissä. Kävimme kyllä tänä vuonna nauttimassa ravintoloissa ruokaa ja herkkuja enemmän kun aikaisempina vuosina. Kyllä se kaakao ja munkki ja muut herkut maistuvat hyvältä, kun rinteessä on ensin viilettänyt.
 
 
Rontti nautti lomalle pääsystä sillä sai tehdä jotain mitä ei normaalisti kotona saa tehdä. Rontti pääsi neidin sänkyyn köllöttelemään. Yön hiljaisina tunteina Rontti meni aina neidin jalkopäähän nukkumaan :)
 
Levin eturinteet iltahämärässä.
 

 Minulla oli tapana käydä Rontin kanssa aina laskettelupäivän päätteeksi iltakävelyllä ja me suuntasimme yleensä aina ihan Levin ytimeen kävelykadulle. En ole mikään kaupunki ihminen enkä mikään ikkuna ostosten tekijä, mutta tässä kävelykadussa on jotain hienoa tunnelmaa :) Rauhassa kävellä ja katsella kauppojen ikkunoita, katsella erilaisia ihmisiä ja porukoita kävelemässä kadulla. Turisteja oli todella paljon ja monenlaista kieltä kuuli puhuttavan, kun hiljakseen käveleskeli. Hassua oli, että Rontti keräsi hyvin paljon katseita ja varsinkin ulkomaalaisilta. Osa oli mielissään ja halusi tulla rapsuttamaan ja myös muutamat lapset pyysivät, että saako silittää. Näkyihän siellä muitakin koiria, mutta olisiko tämä rotu ollut jotenkin oudompi ulkomaalaisten silmään, en tiedä. Hyvin ystävällisiä ja iloisen oloisia olivat, kun Ronttia katselivat. Ronttihan ei pistä rapsutuksia koskaan pahakseen.
 
Rontti eturinteiden juurella.

Tässä pieni raapaisu Levin reissusta. Kävimme myös lumilinnassa sekä testaamassa koiravaljakolla ajamista eli huskysafaria, mutta niistä kirjoitan seuraavassa postauksessa.

 

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Talvisia touhuja viikonloppuna

Minä tykkään talvesta ja varsinkin tästä kevättalvesta, kun on vielä lunta ja aurinko paistaa. En ole laittanut ollenkaan pahaksi, että lunta piisaa ja vielä pääsee hiihtämään. Olen yrittänyt hiihtää aina, kun mahdollista sillä tykkään siitä ja hiihto on hyvää liikuntaa muutenkin. Viime viikonloppuna tuli taas ulkoiltua tosi paljon. Viikonlopun aloitin kuitenkin perjantaina tällaisella iltaruualla nimittäin täytetyllä kebableivällä ja oli kyllä hyvää. Leipätaikina nousemaan ja täytteeksi kebablihaa, kebabkastiketta, sipulia, suolakurkkua, säilykepaprikaa ja juustoa.
 
Tältä näytti ennen uuniin menoa ja ennen kuin "kansi" oli laitettu kiinni.
 
Tältä leipä näytti paistamisen jälkeen ja iso kolo siihen oli jo tullut.
 
 
Lauantaina pakkasimme eväät ja laskettelu kamat autoon ja suuntasimme 3 tunniksi lähimäkeen laskettelemaan. Tämä sen takia, että neiti sai harjoitella lumilautailua vielä pienemmässä mäessä tulevaa reissua varten. Aikuisille tämä mäki ei kauheasti mitään anna, mutta hyvä paikka lapsille opetella laskemista. Mukavahan nähdä miten neitikin kehittyy lumilaudalla, kun tänä vuonna sen harjoittelun on aloittanut.
 
Kotona tietenkin ulkoilimme joka päivä reilusti koirien kanssa, kun oli vapaata. Myrsky ja Robin harrastava tätä lumipainia lumihangessa aika paljon. Kävimme sunnuntaina myös makkaranpaisto retkellä lähimetsässä, mutta tohinassa kuvat jäi ottamatta. Meillä oli nimittäin kaikki koirat mukana ja Myrsky järjesti meille pieni muotoisen tapahtuman. Kaikki pyörivät siinnä nuotion lähistöllä, mutta sitten Myrsky yhtäkkiä katosi johonkin. Arvasin, että viereisellä pellolla on paljon jäniksen jälkiä ja kivoja hajuja, että sinne johonkin varmaan menin. Huutelin ja puhaltelin pilliin, että tulisi takaisin. Mitään ei kuulunut eikä näkynyt. Joskus aikaisemmin tällä samalla paikalla ottanut niin sanotusti hatkat. Arvelin kyllä ettei kauas lähde ja kohta tulee takaisin, mutta aina sitä alkaa sitten miettiä, että mitä jos meneekin kauemmaksi jne... No me paistelimme makkarat loppuun ja suunnittelimme, että mistähän Myrskyä lähtisi katsomaan. No kuinka ollakaan sieltä se tuli kodin suunnasta nuotiolle takaisin ja näytti kovin hengästyneeltä. Oli heittänyt jonkun lenkin siinnä lähistöllä ja oli selvästi uupuneen oloinen. Lunta on paljon niin kyllähän se voimille käy juosta siellä umpihangessa. Kaikki hyvin ja saatoimme lähteä kotiin.
 

 
 
Päivittäin kierrämme Myrskyn vartiopolkua myös pentu Robinin kanssa ja siinnä se tassuttelee isomman perässä ja ottaa oppia touhuista.
 
 
Mitäs siellä kodinhoitohuoneessa onkaan tapahtunut. Robin on ottanut Rontin paikan ja vähän meni leikiksi sen jälkeen....

 
Mutta kuinka ollakkaan Rontti hyväksyi sen, että Robin meni hänen pedilleen nukkumaan. Muutenkin Rontti on sietänyt yllättävän paljon Robinia ja sen touhuja. Robin saa tulla jopa samalle lelulle mikä Rontilla on. Välillä kuulee, kun Robin komentaa haukkumalla Ronttia ja Rontti ei edes pistä sitä pahakseen. Tältä meidän pieneltä Robinilta taitaa löytyä luonnetta sillä kovasti pistää Rontillekkin vastaan. Ihmetyttää minua miten Rontti sietää sitä, kun muuten on niin kovaa jätkää.  Jossain Rontin sietämisessäkin menee kuitenkin se raja ja se on nimittäin ruoka. Ei ole Robinilla mitään asiaa lähellekkään jos Rontilla on kupissa ruoka. Yritti kyllä, mutta Rontti teki heti selväksi kuka kupin omistaa. Niin se oli myös Myrskyn ollessa pentu, että varsin selväksi tehtiin, että ruokaan ja luihin ei tulla koskemaan.
 
Koko kolmikko taas pihalla ulkoilemassa.

 
Neitikin oli pihalla ja siellä ne kolmistaan möyrivät lumihangessa pitkin pihaa.

 
Tässä kolmikosta vielä kuva, kun kaikki makupalaa olivat vailla :)
 
Vähän sitten taimi asiaakin tähän loppuun. Chilejä kylvin jokin aika sitten jo, mutta valitettavasti kato käynyt :( Kissat olivat joku päivä tuhonneet monta chilintaimea. Kaikkina aikaisempina vuosina ovat taimet saaneet olla rauhassa eikä niihin ole koskettu ollenkaan. Väliaikaista taimipöytää jo virittelin olohuoneeseen isojen ikkunoiden luo. Nyt on vain vielä keksittävä millä pitää kissat poissa taimien kimpusta. Kylvimme kyllä pääsiäisruohoja ja sillä tavalla reilusti, että myös kissoille jospa sillä verukkeella jättäisivät taimen rauhaan.
 
Miten teillä jotka taimia kasvatatte ja on kissoja tai muita eläimiä saavatko taimet olla rauhassa?
 
Lisää taimista ja kylvöistä myöhemmin.
 


perjantai 27. helmikuuta 2015

Viikon varrelta poimittua

´
Viikon varrelta poimintoja. Tekniset ongelmat vaivaavat edelleen minun konetta :( No kuitenkin tällä viikolla ollaan taas vähän ulkoilutettu meidän kanasia. Tulee taas vapaan kananmunia :) Ajatelkaa, että helmikuu ja on niin paljon plussan puolella, että voi kanaset päästää ulos nauttimaan vähän raittiista ilmasta. Sillä aikaa, kun kanaset Aleksaneri kukon johdalla olivat ulkona minä siivosin kanalaa. Yläkuvassa tämä kaksikko ihmetttelee, että mitä mihin meidän munat on täältä viety :)




Siivouksen jälkeen kanat ihan innoissaan alkava penkoa uusia puruja. Minusta nuo uudet purut tuoksuvat aina niin hyvälle. Kanalan ja pupulan siivouksessa paras tuoksu, kun saa puhtaat purut kaataa lattialle.

Aleksanteri se nousi orrelle vahtimaan kanasia.


Pupula siivottiin myös ja Antsku ja Suklaa saivat puhtaat purut myös. Oli se hyvä, että syksyllä vielä ennätin kuivata koivun ja pajunoksia sekä mustikanvarpuja. Niillä ovat pupuset saaneet nyt talvella herkutella ja tuntuu kyllä maistuvan :) Ens syksynä tiedän, että pitänee kuivata vielä enemmän.

Tämä vanha aitta bongattiin myös reissun päällä aamulenkillä ja piti  heti ottaa kuva Rontista sen portailla. Toinen onnistunut kuva oli myös, kun neiti halaili Ronttia tuossa samaisen aitan portailla. Se kuva oli niin hyvä, että taidan teettää siitä taulun :)
Viime viikonloppuna olin reissun päällä neidin ja Rontin kanssa. Pääsimme kokeilemaan kaikki jotain ihan uutta meille. Nimittäin luistelua merenjäällä :) Kerrassaan ihmeellistä ihan sileä merenjää eikä lunta yhtään ja aurinkokin näyttyityi. Sen verran tahkea jää kuitenkin, että koiran tassutkaan eivät liikaa luistaneet vaan sai juosta vapaana jäällä. Neiti pääsi kokeilemaan miltä tuntuu istua pulkassa jota vedetään luistimilla :) Tuntui olevan sekin hauskaa. Neidillä oli omat luistimet mukana millä sitten luisteltiin hieman retken puolivälissä.

Rontillakin oli koirakaveri jäällä joten vauhtia riitti ja nauttivat kun sai vapaana juosta.




Kyllä retken jälkeen oli koirillakin väsy ja uni maistui loppupäivän.