Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rontin touhuja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rontin touhuja. Näytä kaikki tekstit

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Talvisia touhuja viikonloppuna

Minä tykkään talvesta ja varsinkin tästä kevättalvesta, kun on vielä lunta ja aurinko paistaa. En ole laittanut ollenkaan pahaksi, että lunta piisaa ja vielä pääsee hiihtämään. Olen yrittänyt hiihtää aina, kun mahdollista sillä tykkään siitä ja hiihto on hyvää liikuntaa muutenkin. Viime viikonloppuna tuli taas ulkoiltua tosi paljon. Viikonlopun aloitin kuitenkin perjantaina tällaisella iltaruualla nimittäin täytetyllä kebableivällä ja oli kyllä hyvää. Leipätaikina nousemaan ja täytteeksi kebablihaa, kebabkastiketta, sipulia, suolakurkkua, säilykepaprikaa ja juustoa.
 
Tältä näytti ennen uuniin menoa ja ennen kuin "kansi" oli laitettu kiinni.
 
Tältä leipä näytti paistamisen jälkeen ja iso kolo siihen oli jo tullut.
 
 
Lauantaina pakkasimme eväät ja laskettelu kamat autoon ja suuntasimme 3 tunniksi lähimäkeen laskettelemaan. Tämä sen takia, että neiti sai harjoitella lumilautailua vielä pienemmässä mäessä tulevaa reissua varten. Aikuisille tämä mäki ei kauheasti mitään anna, mutta hyvä paikka lapsille opetella laskemista. Mukavahan nähdä miten neitikin kehittyy lumilaudalla, kun tänä vuonna sen harjoittelun on aloittanut.
 
Kotona tietenkin ulkoilimme joka päivä reilusti koirien kanssa, kun oli vapaata. Myrsky ja Robin harrastava tätä lumipainia lumihangessa aika paljon. Kävimme sunnuntaina myös makkaranpaisto retkellä lähimetsässä, mutta tohinassa kuvat jäi ottamatta. Meillä oli nimittäin kaikki koirat mukana ja Myrsky järjesti meille pieni muotoisen tapahtuman. Kaikki pyörivät siinnä nuotion lähistöllä, mutta sitten Myrsky yhtäkkiä katosi johonkin. Arvasin, että viereisellä pellolla on paljon jäniksen jälkiä ja kivoja hajuja, että sinne johonkin varmaan menin. Huutelin ja puhaltelin pilliin, että tulisi takaisin. Mitään ei kuulunut eikä näkynyt. Joskus aikaisemmin tällä samalla paikalla ottanut niin sanotusti hatkat. Arvelin kyllä ettei kauas lähde ja kohta tulee takaisin, mutta aina sitä alkaa sitten miettiä, että mitä jos meneekin kauemmaksi jne... No me paistelimme makkarat loppuun ja suunnittelimme, että mistähän Myrskyä lähtisi katsomaan. No kuinka ollakaan sieltä se tuli kodin suunnasta nuotiolle takaisin ja näytti kovin hengästyneeltä. Oli heittänyt jonkun lenkin siinnä lähistöllä ja oli selvästi uupuneen oloinen. Lunta on paljon niin kyllähän se voimille käy juosta siellä umpihangessa. Kaikki hyvin ja saatoimme lähteä kotiin.
 

 
 
Päivittäin kierrämme Myrskyn vartiopolkua myös pentu Robinin kanssa ja siinnä se tassuttelee isomman perässä ja ottaa oppia touhuista.
 
 
Mitäs siellä kodinhoitohuoneessa onkaan tapahtunut. Robin on ottanut Rontin paikan ja vähän meni leikiksi sen jälkeen....

 
Mutta kuinka ollakkaan Rontti hyväksyi sen, että Robin meni hänen pedilleen nukkumaan. Muutenkin Rontti on sietänyt yllättävän paljon Robinia ja sen touhuja. Robin saa tulla jopa samalle lelulle mikä Rontilla on. Välillä kuulee, kun Robin komentaa haukkumalla Ronttia ja Rontti ei edes pistä sitä pahakseen. Tältä meidän pieneltä Robinilta taitaa löytyä luonnetta sillä kovasti pistää Rontillekkin vastaan. Ihmetyttää minua miten Rontti sietää sitä, kun muuten on niin kovaa jätkää.  Jossain Rontin sietämisessäkin menee kuitenkin se raja ja se on nimittäin ruoka. Ei ole Robinilla mitään asiaa lähellekkään jos Rontilla on kupissa ruoka. Yritti kyllä, mutta Rontti teki heti selväksi kuka kupin omistaa. Niin se oli myös Myrskyn ollessa pentu, että varsin selväksi tehtiin, että ruokaan ja luihin ei tulla koskemaan.
 
Koko kolmikko taas pihalla ulkoilemassa.

 
Neitikin oli pihalla ja siellä ne kolmistaan möyrivät lumihangessa pitkin pihaa.

 
Tässä kolmikosta vielä kuva, kun kaikki makupalaa olivat vailla :)
 
Vähän sitten taimi asiaakin tähän loppuun. Chilejä kylvin jokin aika sitten jo, mutta valitettavasti kato käynyt :( Kissat olivat joku päivä tuhonneet monta chilintaimea. Kaikkina aikaisempina vuosina ovat taimet saaneet olla rauhassa eikä niihin ole koskettu ollenkaan. Väliaikaista taimipöytää jo virittelin olohuoneeseen isojen ikkunoiden luo. Nyt on vain vielä keksittävä millä pitää kissat poissa taimien kimpusta. Kylvimme kyllä pääsiäisruohoja ja sillä tavalla reilusti, että myös kissoille jospa sillä verukkeella jättäisivät taimen rauhaan.
 
Miten teillä jotka taimia kasvatatte ja on kissoja tai muita eläimiä saavatko taimet olla rauhassa?
 
Lisää taimista ja kylvöistä myöhemmin.
 


perjantai 9. maaliskuuta 2018

uusi perheenjäsenemme Robin

Vajaat kaksi vuotta sitten meille muutti juuri ennen juhannusta pyreneittenmastiffi joka nimettiin Myrskyksi. Sinä joka olet nähnyt lasten elokuvan nimeltä Myrsky arvaat miksi me nimesimme koiramme näin. Suosittelen tuota vanhaa elokuvaa. Elokuva kertoo perheestä, pienestä tytöstä ja laumanvartija kaukasianpaimenkoirasta.

Pyreneittenmastiffi kuuluu laumanvartija rotuihin. Rotu ei kuulu paimenkoiriin mihin se useasti sekoitetaan. Pyreneittenmastiffi vartioi laumaansa ketä/mitä siihen ikään sitten  kuuluukaan.  Pyreneittenmastiffi ei paimenna lampaita tai muuta laumaansa. Pyreneittenmastiffi vahtii, että kukaan ei tule ja vahingoita hänen laumaansa. Pennun kanssa on tärkeää, että se sosialistetaan pienenä siihen mitä sen tulee pitää omana laumanaan ja mitä sen tulee suojella. Laumaan voi kuulua eläimiä, oma perhe, sellaiset ihmiset jotka useasti vierailevat ja kuuluvat ns. laumaan.
 
 Laumanvartija koira vahtii reviiriään ja laumaansa kiertämällä aluetta ja merkkaamalla sitä omakseen. Ilmoittaa haukullaan lähellä oleville pedoille, että mikä täällä on vastassa ettei minun reviirille kannata tulla.  Laumanvartija rodut ovat alkukantaisia rotuja. Sanotaan, että niillä on yliluonnollinen vaisto vaistota ja ratkaista asioita. Periaatteessa niiden pitäisi olla valmiita hengellään suojelemaan laumaansa uhan kohdatessa.
 
Siinä pieni alkupala laumanvartija roduista, mutta sitten itse asiaan.
 
Aika pian selvisi, että rotu oli mitä mainioin ja Myrsky valloitti meidän sydämet täysin ja monen muunkin meillä vierailijan. Hyvin pian siitä oli selvää, että Myrskylle tullaan hankkimaan kaveri jotta voivat yhdessä vartioida aluetta ja pitää pedot ja ylimääräiset kulkijat loitolla. Olen pitkään katsellut, että mistä löytyisi sopiva pentu josta kaveri Myrskylle. Ajattelin ensin pentua vielä lähempänä kesää sillä silloin pentukin voisi olla ulkona enemmän. Tänä vuonna on syntynyt todella vähän urospuolisia pentuja ja kun olimme ajatelleet että urospentu se uusikin pitää olla. Kaveri vinkkasi minulle helmikuun ihan lopulla yhdestä urospennusta joka oli kotia vailla. Minä otin yhteyttä kasvattajaan ja kasvattaja oli sitä mieltä, että meidän paikka olisi varsin loistava tämän rotuiselle koiralle. Kaikki tapahtui nopeasti sillä pentu oli jo muutaman päivän päästä luovutusikäinen. Ei siinnä sitten kauaa mietitty ja mieskin on sitä mieltä, että kyllä Myrskylle on hyvä kaveri saada. Niinpä minä sitten lähdin maaliskuun ensimmäisenä perjantaina kohti Keski-Suomea katsomaan millainen pentu kyseessä.  Pentuhan vaikutti oikein sopivalta ja varsin ihanalta. Pentu oli kasvattajan lasten toimesta saanut nimeksi Robin ja nimi jäi myös. Miksi hyvää nimeä vaihtamaan, kun talossa asuu neiti joka on Robin fani muutenkin :)

Niinpä kasvattajan kanssa paperit ja kaupat tehtiin ja Robin lähti matkaamaan uuteen kotiin. Tässä auton takapenkillä matkalla uuteen kotiin.

Kotona ensimmäiset unet ruokapöydän alla. Pennulle, kun väsy tulee niin se tulee yhtäkkiä ja silloin saattaa nukahtaa ihan mihin vain.
Ulos tutustumaan Myrskyyn ja uuteen pihaan muutenkin. Myrsky otti tulokkaan vastaan todella mallikkaasti ja nautti kun joku tuli häntä leikittämään. Neiti oli mieleissään myös ulkona Robinin kanssa.
Robin on todella rohkea pentu ja kyllä rohkeudesta on apua tämän kaksikon kanssa. Rontti on se joka on enemmän häseltäjä pennun kanssa kuin Myrsky. Robin lähti heti jo ensimmäisinä päivinä metsään Myrskyn vartio polulle matkaan.
Lunta on reilusti ja jalat vielä lyhyet, mutta kovasti yrittää lumihangessa kulkea.
Välillä isot pojat pääsevät minun kanssa pitemmälle metsälenkille mihin olemme polun tallanneet ja kulkeneet pitkin talvea.
Myrsky ja Rontti näyttävät mallia pikku Robinille miten siellä metsässä touhutaan ja nuuskitaan.

Myrskyn vartiopolku menee pellolla ja metsässä joten sitä käytiin koko kolmikon kanssa kiertämässä.

Uskon että saatte kuulla tämän kolmikon touhuista tulevaisuudessakin. Ensimmäiset yöt menivät vähällä unilla koko talonväellä sillä pentu oli ihmeissään uudesta paikasta. Ensimmäisen yön Robin nukkui neidin huoneessa/sängyssä. Seuraavat yöt minä nukuin käytävällä patjalla ja Robin nukkui siinnä vieressä. Näin ollen rauhoittui ja tutustui uuteen paikkaan. Viimeiset kaksi yötä on nukkunut kodinhoitohuoneessa Rontin kanssa kahdestaan ja myös muu talonväki on saanut nukkua rauhassa useamman valvotun yön jälkeen.
 
Täällä jo näin nätisti nukuttiin Rontin kanssa vierekkäin. Välillä käytiin Rontin patjalla välillä Rontin päällä, mutta asettui kuitenkin lämpimälle lattialle Rontin viereen. Rontti on kyllä ottanut pennun hyvin vastaan. Arvasin, että Rontilla on hankalampaa suhtautu pentuun kuin Myrskyllä. Ihan vain sen takia, että Rontti on varsin kova luontoinen ja riehaantuu herkästi vaikka vanha onkin. Rontin leikit menevät nopeasti yli ja voi sattua vahinkoja. Pari päivää meni ennen kuin tässä tilanteessa oltiin ja Ronttikin osasi rauhoittua Robinin kanssa samassa tilassa. Tästä on hyvä jatkaa ja toivoa sopuisaa yhdessä eloa.


keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Aika kiitää

Päivät, viikot ja kuukaudet kiitää vauhdilla eteenpäin. Niin kuin jo viime postauksesta saattoi päätellä niin kiirettä piisaa tällä suunnalla ihan riittämiin. Kaikki aika mitä liikenekään niin menee raksatouhuissa. Tässä pientä päivitystä sitten viime kerran.


Koirat ovat viettäneet myös koko kesän aina raksalla, kun siellä olemme hommissa olleet. Tässä Rontti ja Myrsky ovat päässeet jo talon sisälle ihmettelemään touhua. Tästä kuvasta huomaa sen, että kuinka älyttömästi meidän Myrsky onkaan kasvanut. Tässähän se on vielä ihan pienen pieni, mutta kun katsoo seuraavia kuvia niin kasvun huomaa..

Neiti on kova hoitamaan koiria ja tässä kesäiltaisella kävelylenkillä koirien kanssa.



Väsy on yllättänyt Myrskyn ja Essin. Varsin jännää on muuten, että meidän Essi-kissa on toisaalta niin ihastunut meidän Myrskyyn. Useasti Essi menee portista läpi eteiseen Myrskylle seuraksi ja näin iltasin nukkuvat siellä.



Hiekkalaatikko ja hiekkakasat ne ovat Myrskyn mieleen niin kuin voi kuvista päätellä.





Lampaita katsomassa lammaslaitumella.
 Myrskykin se käy lampaita morjenstamassa aina, kun mahdollista. Lampaat tulevat uutta kaveria ihmettelemään.

Perinteinen paalikuva mikä joka syksy pitänee ottaa. Tästä kuvasta voi todeta, että tässä Myrsky on jo melkein Rontin kokoinen.
 Kolme kaverusta sohvalla istuskelemassa.



Raksalla ollaan päivittäin, mutta yleensä niin kiire ettei siinnä kuvia ennätä ottaa. Tässä kohtaa oltiin tekemässä talon taakse tulevaa kuistia. Voi sentään kuinka paljon työtä nuo harjakattoiset kuistit ovatkaan teettäneet... Mutta tässä näkee, että talo ennätettiin maalata kertaalleen ennen talvea.

 Yksi ilta olin talon välikatolla ja sieltä ulostulo luukusta nappasin yhden kuvan pellolle päin.
 Meidän kanalan tipuista ei ole tainnut olla mitään kuvia täällä aikaisemmin. Tämä kana äiti ihan omatoimisesti hautoi kesällä ja tipuja syntyi 6 kappaletta. Tiput ovat jättimixejä ja kasvaneet aika kovasti. Tällä hetkelle näyttäisi, että suurin osa saattaisi olla kanoja. Sinällään ihme jos näin olisi, kun yleensä niitä kukkoja tuppaa tulemaan liiaksi asti. Nyt nämä tiput elelevät aikuisten laumassa jossa myös yksi kukko. Katsotaan miten nyt käy, että tuleeko tappelua vai sopeutuvatko joukkoon.

Tässä meidän Rontti potilas tällä hetkellä. Rontti teloi kyntensä jossain metsälenkillä viikonloppuna ja kannuskynsi lohkesi. Nyt pitänee ottaa rauhallisesti, puhdistella ja lääkitä kynttä. Päivät joutuu olemaan kauluri päässä ettei pääse nuolemaan kynttä. Nuo kynsijutut ovat ikäviä, koska ovat yleensä aina niin pitkäaikaisia :(








perjantai 29. heinäkuuta 2016

Paljon on tapahtunut

Pitkästä aikaa blogissa jos joku vielä blogissa vierailee ja ihmettelee, että miksi ei mitään kuulu niin tästäpä se selvenee. Kissankulmassa on tapahtunut kevään ja kesän aikana varsin paljon. Kissankulmanväki asusteli monta vuotta pienessä mummon mökissä jonka neliöt olivat minulle ja tytölle ja nelijalkaisille varsin ahtaat. Sopu sijaa on antanut, mutta haave omasta talosta on ollut minulla jo pitkään. Kissankulman väen pikkumökki on varsin mieluisalla paikalla ja juuri sopivalla meille ja meidän tarpeisiin. Meillä on pihalla tilaa temmeltää ja saamme touhuta siellä ihan omassa rauhassa ja koiratkin saavat vapaasti ulkoilla pihalla. Niinpä sitten tuli sen aika, että talomallia aloin etsiä ja ihmetellä. Hirsitalo alkoi sitten tuntua mielekkäältä ja sopiihan se oikein hyvin maaseudun rauhaan. Nykyään puhutaan niin paljon hometaloistakin ja sanotaan, että hirsitalossa pitäisi olla hyvä hengittävyys ja hyvä asua. Niinpä tuli aika sanoa meidän pikkumökille hyvästit sillä uusi talo nousee pikkumökin paikalle. Tuo kohta oli juuri parhain paikka tontilla. Valtavan iso projekti alkaa, mutta on tätä hetkeä kyllä odotettu myös, että saa alkaa omaa taloa rakentamaan. Tulevaisuudessa on joskus sitten se hetki, että saa istahtaa ja nauttia olosta omassa uudessa kodissa :)



Tässä kohtaa pikkumökkiä oli alettu jo purkamaan.

Tältä samainen kohta näytti myöhemmin. Tässä tulevan talon paikka ilta-auringossa :)


Yksi lauantai meillä oli kova talkoo päivä ja ilman talkoolaisia tätä ei olisi saatu nousemaan joten kiitos heille. Aloitimme aamulla aikaisin ja lopetimme illalla myöhällä, mutta talon hirret saatiin ladottua tasakertaan asti.


Sen jälkeen talon katto tehtiin maassa, että vältyttiin siltä kiipeämiseltä katolla. Nosturi tuli paikalle ja katto nostettiin kokonaisena päälle. Oli se hienon näköistä, kun nosturi nostaa katon talon päälle.



Tältä se näytti sitten sen jälkeen.  Paljon hommaa edessä vielä, mutta joskus sitten voin laittaa varmasti valmiista talosta kuvan tänne blogiin :)


Sitten mennään siihen toiseen asiaan. Saanko esitellä kissankulman uuden asukkaan joka on nimeltään Myrsky. Rodultaan Myrsky on pyreneittenmastiffi ja siitä toivottavasti aikuisena tulee meidän tontin vahti.

Juuri ennen juhannusta minä hain Myrskyn kotiin. Tässä se rauhallisesti nukkuu ja matkustaa uuteen kotiin. Minulla oli kesälomaa juuri tuohon aikaan niin sattui varsin sopivasti saada Myrsky silloin kotiin. Pieni se oli meille tullessa, mutta kasvuvauhti on hurja. Myrsky on nyt 12 vko vanha ja kasvaa kovaa vauhtia. Aikuisena Myrskystä tulee varsin kookas koira ja uroksena se tulee painamaan varmaan 80-90 kg ja säkäkorkeus on 80 ja siitä yli.
Rontti vastaanotti Myrskyn varsin hyvin vaikka vähän tietenkin jänskitti mitä Rontti tuumaa uudesta tulokkaasta, kun on saanut niin kauan olla yksikseen. Rontti täyttää syksyllä jo 7-vuotta. Tätä nykyä Rontti ja Myrsky asustavat päivisin Rontin ulkotarhassa ja viihtyvät siellä molemmat hyvin. Olen kyllä niin iloinen, että näistä kahdesta tuli hyvät kaverukset heti :)



Tässäpä kaverukset poseeraava Rontti ja Myrsky.


Mitä iso edellä sitä pieni perässä. Rontti on toiminut Myrskylle opastajana suuressa uudessa maailmassa.


Hiekkalaatikot ovat kivoja paikkoja ja niillä voi kuumalla vähän vilvoitella, kun vähän kaivaa kuoppaa. Hiekkalaatikolla yleensä myös tapaa lapsia joiden leikkejä voi vähän häiritä :)


Myrsky untenmailla.


Raksa koirat ja yhteinen lelu.


Rontin sohvalle Myrsky ei vielä pääse, mutta kävi tekemässä tuttavuutta Essi-kissan kanssa. Rohkea Myrsky on ja meinaa vähän komennella Essiä, mutta äkkiäkös Essi tassulla vähän komentaa takaisin jos Myrsky liiaksi innostuu.


lauantai 11. heinäkuuta 2015

Eläin katsaus

Koska viime postauksen otsikko oli puutarha katsaus niin jatkukoon nyt eläin teemalla:) Meidän tiput kasvaa vauhdilla mutta kylmästä kesästä johtuen niitä on ulkoilutettu varoen etteivät vilustuisi. Hyvinä päivinä on kannettu ulos Rontin isoon näyttelyhäkkiin ja illaksi sitten takaisin kanalaan omaan häkkiin. Välillä on pidetty pihalla valvotusti irti. Tässäpän vähä kuva sadetta viime ajoilta.

Alotetaas pupujen ja kissojen häkistä. Yksi päivä kannettiin neidin kanssa iso määrä haketta häkin pohjalle. Jopas muuttui häkin ulkonäkö huomattavasti parempaan suuntaan näin. Näyttää myös että asukkaat tykkää.
Toinen muutos pupujen häkissä on tämä... arvaatteko mikdi häkki on vuorattu? No meillä on hyttysiä väliatä ihan älyttömästi iltaisin jos ei tuule. Monena iltana katsoin ikkunasta kun hyttyset söivät ihan urakalla pupujen korvia ja kuonoa. No siitä se idea sitten lähti :) mitään ei siis kannata heittää pois. Nämä joilla vuorasin pupujen häkkiä niin on iki iki vanhoja pitsiverhoja mitä olen äitiltäni joskus saanut. Nyt on pupujen häkki vuorattu hyttyssuojilla ja puput meneekin illan tullen hyttys vapaalle puolelle :) Ei ehkä pihan komistus tällainen mutta toimii niin se on pääasia. 

Tässäpä kanaset nauttimassa herkusta nimittäin vesimelonista :) kyllä muuten syövät tarkasti punaisen osan pois. Oli mennyt vesimelini jo vähän sellaiseen kuntoon että ei viitsitty itse syödä niin kanat herkutteli.
Tiput ulkoilemassa valvotusti. Heti olivat menossa kukkapenkkiin :) Neiti se tuumi että nyt menevät viidakkoon.
Rontin kanssa on aloitettu tässä lähiseuden kennelkerhossa TOKO-kurssi (tottelevaisuus koulutus). Ollaanhan me aina jonkun verran tottistettu mutta nyt mentiin vielä kurssille kun peruutuspaikka tuli. Säännöt muuttuu tokossa syksyllä ja nyt oli hyvö mennä katsomaan mitä uutta on tiedossa jos joskus kisaamaan menis. No tässä liikkeen harjoittelua missä koiran pitää ottaa noutokapula ja pitää sitä suussa hetken aikaa ja käskystä luovutettava pois. Kapulaa ei myöskään saa purra vaan pitää rauhassa suussa. No tämä on helppo liike Rontille sillä se tykkää kapulasta.
Joku ilta grillailin itelleni hampparia ja olihan mulla kaveri mukana. Turhaan ei Rontti päivystänyt vieressä sillä se tiesi että sillekkin oli makkara paistumassa :) ei siis kylmää makkaraa vaan grillattu:)
Tässä kuvassa Rontti käy moikkaamassa Leijonaa. Leijona leikattiin tässä hetki sitten ja oli
toipilaana hetken. Naaras kissan leikkaus on aina vähän isompi operaatio mutta ikinä minkään kissan leikkauksesta parantuminen ei ole mennyt näin hyvin. Leijonan mahaan laitettiin haavan päälle laastari ja eläinlääkäri sanoi että saa olla siinnä pari päivää jos pysyy. Kauluri saatiin mukaan myös että voi kotona laittaa jos on tarve. Olin ihan varma että kauluri pitää laittaa. Toisin kävi. Leijona ei koko aikana nuollut haavaa ja laastari pysyi myös sen pari päivää ja haava oli varsin siisti sen jälkeen jo. Neiti huolehti myös kovasti että eihän vain nuole haavaa jne.. neidin kissa ja aina kun neiti menee nukkumaan Leijona tulee siihen viereen kehräämään. Yön päälle sitten yleensä siirtyy muualle nukkumaan mutta sen aikaa siinnä kun neiti nukahtaa:)