Kesäasukkaat eli lampaat palautettiin.

Lupasin kirjoittaa teille postauksen siitä miten meillä kesä meni kesäasukkaiden eli lampaiden kanssa. Lampaathan tulivat meille vasta kesän loppu puolella. Ajatus oli, että saavat tuossa jokirannassa perkata kaikki pusikot ja sitten syödä tuolta pellolta heinää. Aluksi tein lampaille lammasverkosta pienemmän aitauksen, että tottuisivat uuteen paikkaan ja koiriin sekä toisin päin koirat myös lampaisiin. Hyvin äkkiä tuli selväksi, että vaikka lampaita oli vain kaksi niin aitaus minkä tein niin oli hetkessä syöty. Tämän jälkeen kannoin lampaille tuoretta heinää aitaukseen jonkin aikaa. Seuraava suunnitelma oli suurentaa verkkoaitaa ja tehdä isompi aitaus sähkölangasta ja paimenpojalla virta lankaan. Suurensinkin aitauksen ihan meidän nurmikon rajaan ja pitkälle jokirantaa pitkin. Syötävää riitti taas hetkeksi. Koirista Myrsky ja Robin tulivat aina mukaan, kun menimme ruokkimaan lampaita. Ensin katsoivat verkon toiselta puolelta, mutta hetken päästä tulivat aina aitaukseen mukaan. Lampaat olivat ensin varsin hämillään ja puskivat koiria, että menkää kauemmaksi. Myrsky ei juurikaan välittänyt lampaista aluksi eikä sitä suuremmin kiinnostanut tehdä lähempää tuttavuutta niiden kanssa. Robin oli taas heti alusta alkaen kovin kiinnostunut niistä ja meni nokatusten lampaiden kanssa ja vaikka yrittivät puskea Robinia niin Robin ei juurikaan väistänyt vaan seisoi vain siinnä. Aikaa kului niin puskeminen lampaiden toimesta loppui ja kävelivät monesti koirien perässä pitki lammashakaa. 

Mitä enemmän kesä läheni loppuaan ja syksy koitti niin alkoi se, että lampaat eivät enään pysyneet millään sähkölangan takana. Ensin laitoin kaksi lankaa aitaukseen, mutta lampaat eivät pysyneet lankojen takana niin ajattelin laittaa kolme lankaa ja uskoin lampaiden pysyvän aitauksessa sitten. Toisin kuitenkin kävi ja näin itse omin silmin vierestä katsoen, kun toinen lampaista oikeasti hyppäsi kierteellä kolmen langan välistä pois aitauksesta ja jatkoi syömistä aitauksen ulkopuolella. Tämä aiheutti varsin kovasti harmaita hiuksia ja useamman kerran päivässä joutui viemään lampaita takaisin aitaukseen, mutta eihän se auttanut, kun ne olivat heti sieltä taas pois. Työpäivän päätteeksi kotiin tullessa saattoi pihalla odottaa näky, että lampaat ja koirat siellä yhdessä kävelivät pitkin pihaa.

Lampaat ja koirat siis olivat hyvin tottuneita toisiinsa ja sulassa sovussa vapaana käyskentelivät pitkin tonttia. Mitäs tämä sitten aiheuttikaan, kun lampaat olivat irti myös pihalla, no vähän harmaita hiuksia ja huolta istutusten puolesta. Yksi juuri istutettu kirsikkapensas syötiin sekä kaikki kuunliljat syötiin. Nähtävästi kuunliljat olivat herkkua sillä ne oli syöty joka penkistä pihassa. Onneksi muut kukat ja perennat oli jätetty rauhaan. Mitä enemmän syksy eteni niin lampaat löysivät kasvimaan ja loput mitä sinne oli jäänyt niin meni parempiin suihin. Ei jäänyt lehtikaalestakaan kuin ruodot pystyyn, kun yksi päivä kotiin tulin. 

Tässä lampaat harrastaa vapaana ulkoilua pellolla Myrskyn kanssa.

Robin on vahti puuhissa lammasaitauksessa.

Tässä lampaat ovat tulleet taas kerran pihalle ja Myrsky hyvin omatoimisesti ajaa lampaat takaisin sinne minne ne kuuluvatkin.

Sinnehän ne taas omalle laitumelle menivät mihin kuuluvatkin. Kesän myötä Myrsky kunnostautui hyvin tässä lampaiden ajamisessa takaisin omalle paikalle. Hienosti välissä yhdessä Robinin kanssa ajoivat pellolta tai pihalta lampaat omaan aitaukseen. Tämä oli jännää siinnä mielessä seurata, että rotu on pyreneittenmastiffi eikä mitenkään paimentava koirarotu. Pyreneittenmastiffi on laumanvartija joka vahtii omaa laumaansa. Nyt voin todeta tämän kesän jälkeen, että ovat varsin viisaita koiria ja oma-aloitteisia. Varmasti tämä aitaukseen ajaminen johtuu siitä, että Myrsky ja Robin oppivat kesän aikana missä lampaiden kuuluisi olla. Lampaiden ollessa karkuteillä koirilla oli ajatus, että lampaat pitää viedä takaisin sinne minne ne kuuluvatkin. Näinpä koirat toimivat ihan oma-aloitteisesti vieden lampaita takaisin omalle laitumelle. Myrsky tässä kunnostautui varsin hyvin vaikka aluksi sitä ei lampaat kiinnostaneet juuri ollenkaan. Useamman kerran katsoin keittiön ikkunasta, kun lampaat peräkkäin lähestyivät pihaa. Myrskyn huomatessa tämä kävi se oma-aloitteisesti ajamassa lampaat takaisin omalle alueelle. Varsin hienoa toimintaa ja vahtimista meidän koirilta. Minusta alkoi syksyn myötä tuntua siltä, että lampaat olivat seuran kipeitä ja karkailivat päivällä aina koirien tykö pihalle, kun siellä ne sulassa sovussa köpöttelivät pitkin pihaa.

Lampaiden palautus takaisin vanhemmilleni lampolaan tapahtui yhtenä minun

 vapaapäivänä tämän näyn jälkeen :)

 

Avasin oven ja näky oli tällainen. Lampaat olivat päättäneet tulla talon portaille nukkumaan koirien kanssa. Koirat olivat molemmat sen verran väsyneitä, että ilmeisesti ajattelivat että sopii tänne muittenkin lauman jäsenten tulla :) Toinen lampaista oli jo tälläytymässä Myrskyn viereen nukkumaan portaille, kun minä tuumasin, että jos nyt ei kuitenkaan. Tuona samaisena vapaapäivän olin taas ties kuinka monta kertaa ajanut lampaat omaan aitaukseen, mutta oikeastaan samantien ne olivat takaisin pihalla mussuttamassa herkkuja ja koirien kanssa aikaa viettämässä.

Loppuun voi todeta, että lampaat olivat hauskoja vieraita ja niitä oli kiva seurailla. Harmaita hiuksia ne aiheuttivat loppu syksysstä, kun eivät pysyneet aitauksessa ollenkaan. Hienoa oli huomata miten hyvin lampaat ja koirat tottuivat toisiinsa ja tulivat varsin hyvin toimeen keskenään. 

Neidistä oli kovin haikeaa palauttaa lampaat takaisin mummulaan. Neiti oli sanonut mummulle, että niitten nimiä ei sitten saa muuttaa. Käymme varmasti katsomassa lampaita lampolassa ja tarjoamassa nillle näkkileipää taskusta. Opetimme, että kumpikin sai puolikkaan näkkärin aina aamulla ruokinnan yhteydessä ja olivat heti taskussa haistelemassa, jos näkkileipää ei tullutkaan. Aika nopeasti oppivat mistä herkkua saa :)

Lampaat palautettiin lampolaan yhteen karsinaan missä oli muitakin. Kuulimme seuraavana päivänä, että lampaat eivät olleet pysyneet tuossa karsinassa ollenkaan vaan olivat karanneet aitojen läpi toiseen karsinaan. Toisen karsinan lampaat pääsivät mummulassa vapaasti ulkoilemaan jote niin meidän kesäasukkaan Tilda ja Annastiina juoksentelivat taas vapaana pitkin mummulan peltojan ison lauman jatkona eli karkailu jatkui edelleen :)

 

Mukavaa viikonloppua lukijoille!

Uusia laina asukkaita

Vanhemmillani on maatila ja sieltä löytyy lampaitakin. Neiti puhui keväällä jo kun karitsoita syntyi, että meille pitäisi muutama lammas ottaa kesällä. Asia jäi kesän alussa vähän kaiken muun alle, mutta nousi pinnalle taas loppu kesän päälle. Neiti kävi vähän väliä pappalta kyselemässä, että koska tuot meille lampaita. Pappalla oli kiireitä eikä lampaita ihan heti saatu, mutta aina se neiti kyseli.  Minä tein jo verkosta aitauksen joenrantaan ja miehen kanssa teimme katoksen sateen suojaksi.

Yksi lauantai sitten saapui lammas lähetys meille ja pappa toi neidille pari karitsaa. Karitsat olivat jo ihan hyvän kokoisia eli mistään aivan pienistä ei ollut kyse. Lampaat olivat aluksi arkoja uudesta paikasta, ihmisistä ja koirista. Me kannoimme lampaille tuoretta heinää, jyviä ja vettä ruuaksi. Muutama päivä meni niin lampaat alkoivat kesyyntyä ja tällä hetkellä ovat jo varsin kesyjä ja antavat rapsutella tuosta vain. Neiti tietenkin nimesi lampaat ja hienot nimet niille tulivatkin ja nyt siellä laiduntaa Tilda ja Annastiina :)

 

 

 

 

Ensimmäisiä tutustumis kertoja. Puolin ja toisin taitaa jännittää :) 

 

 

Meidän Myrsky ja Robin tulevat aina mukaan, kun lampaita käydään ruokkimassa. Ensin katselivat verkon takaa lampaiden touhuja ja meidän ruokkimista. Tätä nykyä avaamme koko portin ja koiratkin tulevat aitaukseen katsomaan miten vahdittavat voivat. Myrskyä ei juuri lampaat kiinnosta lähemmin ja Myrsky seuraileekin niiden touhuja vähän kauempaa. Robin taas on varsin kiinnostunut lampaista ja menee nenät vastakkain lampaiden kanssa. Varsin rauhallisesti koirat seurailevat lampaita niin kuin niiden kuuluukin toimia. Toinen lampaista vain välillä tuumaa Robinille, että mene kauemmaksi ja käy puskemassa Robiniä. Robin on varsin ihmeissään, että mitä siinnä tulet pukkimaan, kun en mitään ole tehnytkään.

Meidän Rontti vanhusta taas kiinnostaa lampaat ihan eri lailla kuin näitä laumanvartijoita Myrskyä ja Robiniä. Rontti ei pääse aitaukseen sillä se juoksisi lampaiden perään ja se taas aiheuttaisi, että lampaat juoksisivat karkuun jne.. Rontti joutuu tyytymään seurailuun vain aidan toiselta puolelta mistä se kovasti yrittää tehdä tuttavuutta lampaiden kanssa. Välillä Myrsky käy Ronttia hätyyttämässä aidan vierestä pois, että anna olla nyt vain. Lampaiden aitaus on jokirannassa Myrskyn vartiopolun varrella ja näyttää, että monesti iltaisin Myrsky juoksee aitauksen ohitse kovaa vauhtia rantapellolle, mutta eivät lampaat enää säiky Myrskyä sillä ovat tottuneet ja todenneet ettei vaaraa ole vaikka tuossa juokseekin.

 

 

Neiti kyllä jo oli huolissaan siitä, että kun talvi koittaa, että kun lampaat pitää palauttaa takaisin pappalle isompaan laumaan. Ihan hauskoja eläimiä nämä lampaat kyllä ovat. Lueskelin, että lampaat pitävät näkkäristä herkkuna ja tätä piti kokeilla. Niinhän se näyttää olevan. Aamuisin olen vienyt kummallekin puolikkaan näkkärin palan ja tätä nykyä ne odottavat saavansa sitä aamulla ja tulevat jo taskulle jos ei näkkäriä heti ilmestykkään :) Aika jännä miten äkkiä nämäkin eläimet tällaisen ovat oppineet. Mikä lampaissa on vielä hyötyä niin nehän syövät kaiken mahdollisen maasta ja puusta joten jokirantakin puhdistuu samalla. Tosin nämä kaksi lammasta söivät aitauksensa jo niin nopeasti puhtaaksi, että lisäheinää on kannettu ja paljon. Tässä yhtenä iltana suurensin lampaiden aitausta pitemmälle matkaa jokirantaa. Aitaverkkoa ei riittänyt koko alueelle, mutta vedin sähkölangan millä sai nopeasti isomman alueen ja toivon, että pysyvät nyt lankojen takana eivätkä tule läpi syömään minun kukkapenkkiä.

 

Aikaa kului ennen kuin tätä tekstiä ennätin julkaista. Lampaat ovat ystävystyneet Robinin kanssa niin paljon jo, että enää ei pusketa vaan tullaan siihen ihan viereen ja kävellään laitumella Robinin perässä. Tässä ovat laitumen vanhalla puolella mistä näkee kuinka hyvin aluskasvillisuus ja pajut ovat saaneet kyytiä.

 

 

 

Näin vehreeltä näyttää laitumen uudella puolella.

 

 

 

Ilta-auringossa laitumen uudella osalla.