perjantai 25. syyskuuta 2015

Paluu vielä lomalle

Tuntuupas tyhmältä kirjoittaa näin myöhässä vielä kesäloma reissusta, mutta kirjoitanpa kuitenkin. Joku voi joskus löytää tekstin ja saada siitä vinkkejä jos aikoo matkustaa Norjaan ja Lofooteille :) Eli muistellaan vielä kesää.
 
Kesäloma reissu jatkui Moskenesista seuraavana päivänä takaisin päin Lofootteja ja seuraava etappi oli Leknes. Tarkoitus oli, että voisimme poistua Norjasta Ruotsin kautta Suomeen. Mutta tässä aiheutti haasteen sen, että Ruotsi vaatii koirilta ekinokokkoosi lääkityksen jos aikoo mennä koiran kanssa Ruotsiin. Vaikka ajaisit vain Ruotsin läpi eikä koirat poistuisi autostakaan niin silti se lääkitys pitää olla annettuna koiralle ja se pitää olla merkittynä koiran omaan passiin. Kyllä Rontilla pitää olla passi mukana, kun reissaa muualla kuin Suomessa. Tämä kyseinen lääkitys olisi tullut varsin kalliiksi jos se olisi otettu Suomen puolella. Koira olisi pitänyt käyttää kaksi kertaa eläinlääkärillä enenn matkaa ja kerran matkan jälkeen saamassa tuo kyseinen lääke. Sen jälkeen olisi ollut 28 päivää aikaa kiertää ja mennä myös Ruotsin läpi jne.. Toinen vaihtoehto oli, että lääkitys annettaisiin Norjassa koiralle kerran eläinlääkärissä ja sen jälkeen olisi 3 päivää aikaa mennä Norjasta Ruotsin läpi Suomeen. Päätimme testata miten tämä homma toimisi Norjassa. Niinpä suuntasimme Leknesin ja eläinlääkäriin. Eläinlääkäri löytyi varsin nopeasti suht pienestä kaupungista. Mitään aikaa ei ollut varattu vaan marssille suoraan eläinlääkärin tiskille kysymään asiasta. Saimme varsin ystävällistä palvelua ja kaikki onnistui käden käänteessä. Eläinlääkäri otti meidät samantien sisään. Rontin painon mukaan sille annettiin lääkitys ja pari tablettia Rontin piti nielaista siinnä eläinlääkärin valvovan silmän alla. Ei ollut mikään ongelma Rontille ja sehän rakastaa muutenkin ihmisiä niin teki varsin läheistä tuttavuutta eläinlääkärin kanssa. Passiin tuli merkintä, että homma kunnossa ja matka Ruotsin läpi onnistuu. Norja on kallis maa niin vähän mietitytti mitä tämä lysti maksaisi, mutta voi sanoa, että tässä tapauksessa se oli halpaa lystiä. Reissu eläinlääkärissä kustansi n. 35 € per koira joten voi sanoa, että halpaa oli. Näytti myös siltä, että tuo on varsin yleinen toimenpide eläinlääkärissä joten tietää vastaisuuden varalta, että turha maksaa suomessa yli 100 € lääkityksistä jos sen voi hoitaa Norjassakin noin edullisesti.
 
Leknesistä matka jatkui kohti Nusfjordia. Tie päättyi sinne, mutta näytti kartan mukaan, että voisi olla hienoja paikka jo joten kannatti ajella sinne. Tien päässä sijaitsi pieni kalastaja kylä. Siellä oli ihania kalastajan mökkejä mitä vuokratiin missä olisi voinut yöpyä. Mökit oli rakennettu paalujen päälle veteen. Joskus olisi vallan kiva tuollaisessa yöpyä ja kokea millaista se olisi. Toisaalta olisi hieno yöpyä sellaisessa kesällä ja nauttia komeista maisemista ja auringon paisteesta mökin terassilta. Miltähän taas tuntuisi nukkua mökissä silloin syksyllä kun meri pauhaa ja myrsky heittää laineita mökin alla :) Voisi sekin olla kyllä kokemus.
 


 
Täältä matka jatkui seuraavaan yöpaikkaan ja kerrankin hyvissä ajoin päivällä. Päätimme palata hienolle hiekkaranta yöpymis paikalle Rambergiin. Saavuimme sinne hyvissä ajoi päivällä ja saimme teltalle hyvän paikan. Mahtavat hiekkarannat houkuttelivat minut ja Rontin juoksemaan sinne. Harvoin pääsee juoksemaan ja nauttimaan tuollaisista maisemista ja ilmastosta. Juoksin Rontin kanssa useamman kerran hiekkarantaa päästä päähän. Keli oli mahtava ja maisemat olivat ihan huiput :) Aamulla ennen pois lähtöä kävin Rontin kanssa vielä rannalla heittelemässä palloa.
 




 Tässä kohtaa vettä valui korkealta vuorilta suoraan mereen joten oli ainakin raikasta juomavettä Rontille :)

 Meritähtikin bongattiin rannalta :)



Teltan vahti....
 Joka myös väsähti koska päivä oli rankka...
 
Tähän mainittakoon vinkiksi, että hienoja hiekkarantoja olisi ilmeisesti ollut myös paikoissa Vinje ja Kvalvik. Ne jäi tällä kertaa näkemättä, mutta ehkä palaamme vielä joskus Lofooteille :)
 
Seuraavaksi me sitten matkasimme Moskenesin satamaan ja sieltä lautalla kohti Dodota. Sieltä sitten kotimatkalle Norjaa vähän ylös ja Ruotsin puolelle Kiirunan kautta Haaparantaan ja kotiin. Nyt jos tekisin samanlaisen matkan niin tekisin toisin. Jättäisin lauttamatkan väliin ja ajaisin tietä pitkin takaisin Lofootteja ylös. Näin jälkikäteen voi sanoa, että lauttamatka oli oikeastaan turha. Lauttamatka Moskenesista Bodohon kesti 3 h. Lautta sinällään oli jännä, että auto ajettiin autokannelle. Lautta oli kyllä iso ja autoja mahtui paljon. Ihmiset saattoivat mennä sisälle tai kannelle. Me menimme koirien kanssa kannelle istumaan ja nauttimaan näkymästä ja kelistä. Saimme istua rauhassa jonkun aikaa. Rontti makasi nätisti kannella penkin vieressä ihan rauhassa ja tyytyväisenä. Ihmiset kävivät sitä puhuttelemassa ja rapsuttelemassa. Ronttihan nautti tällaisesta. Kunnes laivan henkilökunnasta joku tuli komentamaan, että koiran kanssa ei saa olla kannella eikä laivassa sisällä. Vaan piti mennä alimpaan kerrokseen missä oli joku ns. lemmikkieläin huone. No sinne mennessä huone oli jo täynnä koiria. Ei sinne kerrassaan edes mahtunut enään. No sitten piti jäädä rappusten alapäähän käytävälle viettämään koiran kanssa tämä vajaa 3 h mikä oli vielä jäljellä. Ei ollenkaan kiva juttu ja niinpä en kyllä enään menisikään lautalla vaan ajaisin takaisin tietä pitkin. No tulipahan tämäkin koettua. Olin kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen, että Rontti käyttäytyi varsin mallikkaasti taas laivassa vaikka ei ikään sellaisessa ole ollutkaan.
 
Mosekenis kirkko
 Laivalta..

 
Kun viimein pääsimme Bodohon alkoi matka takaisin Norjaa pitkin kohti pohjoista. Ajoimme Bodosta E6 tietä kohti Narvikia. Alkumatkasta oli valtavasti tunneleita. Narvikin välillä oli myös lyhyt lautta yhteys Bognes - Skarberget. Matka ei kestänyt kauaa ja lautta kulki kellon ympäri. Tarkoitus oli yöpyä Narvikin leirintä-alueella, mutta toisin kävi. Narvikin saapuessa kello oli jo lähemmäs 23. Ajoimme Narvikin keskustan läpi löytämättä leirintä-aluetta. Narvikin kaupunki oli iso ja hieno ja siellä olisi varmasti ollut kiva viettää aikaa hieman pidempäänkin ja nähtävää varmasti olisi ollut. Nyt ajoimme vain ohi. Kartta näytti, että Narvikin jälkeen olisi leirintä-alue ja päätimme suunnistaa sinne. Paikka oli Traeldal ja se oli juuri E6 ja E10 teiden risteyskohdassa. Saavuimme sinne myöhään yöllä ja pistimme teltan pystyyn ja kömmimme nukkumaan.
 
Siitä matka jatkui aamulla kohti Ruotsia ja Kiirunaa. Kiirunassa teimme pikaisen pysähdyksen missä koirat pääsivät kävelylle ja kävimme syömässä. Kaivoksen kaivauksen näkyivät selvästi kaupungin keskustassakin ja se oli melkein se juttu miksi ajoimme sitä kautta pois. Kiirunasta kohti Haaparantaa ja kotia. Haaparannassa pikainen pysähdys Ikeassa sekä ruokakaupassa mistä vähän lähti mukaan mehua ja hilloja :)
 
Auton ikkunasta napattu Kiirunasta pari kuvaa ja siellä näkyy ne kaivoksen "maakasat" aika jännä paikka ja olisi ehkä ollut kiva viettää ja tutustua vähän paremmin myös tähän paikkaan, mutta kotiin oli jo kiire.

 
Tähänä loppuun vielä muutamia fiilistely kuvia reissusta. Voi sanoa, että loma oli onnistunut ja hyviä muistoja jäi. Kyllä Norja on hieno maa ja haluan sinne vielä toisenkin kerran matkustaa :)
 






 
Retki ruokailua ja varsin komeat maisemat nauttia ruokaa :)


 
Siinnä oli meidän Norjan reissu kuvin ja tekstein viimeinkin purkissa :)
 
 
 
 


keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Kesäloma osa 1

Kesäloma on jo takana päin ja arki on alkanut minulla töissä ja neidillä hoidossa. Kesäloma postaus oli tarkoitus kirjoittaa jo paljon aikaisemmin, mutta se on vain jäänyt ja jäänyt. Nyt ajattelin viimein sitten aloittaa sen :) Kesäloman reissut oli jaettu vähän niin kuin kahteen osaan. Ensimmäinen osa suuntautui Norjaan Rontin kanssa ja neiti oli isänsä luona tuon ajan. Toinen osa lomasta Rontti meni hoitolaan ja neidin kanssa päästiin reissuun. Loma Norjaan Rontin kanssa mahdollisti sen, että päivän ajomatkat saattoivat olla pitkiäkin. Vaikka neiti on vallan mainio autossa istuja olisi viikko voinut olla liian pitkä, kun joka päivä ajettiin reilusti ja autossa istumista oli.

Matka elokuisena lauantai-iltapäivänä. Minä olisin lähtenyt matkaan jo aamusta, mutta seuraksi lähtenyt kaveri+koira eivät siihen kyenneet vaan matkan aloitus venyi. Tarkoitus oli ajaa niin pitkästi, kun jaksaa sinä päivänä. Teltta ja leirivarusteet oli autossa mukana. Lähdimme matkaan ja kohti lappia ajaessa vettä satoi melkeinpä jatkuvasti. Lupaava loma keli siis. Tarkoitus oli viettää ensimmäinen yö Muoniossa. Teltta oli mukana, mutta vettä tuli kaatamalla joten ei innostanut alkaa telttaa pystyttämään siinnä säässä. Ensimmäiselle leirintä-alueelle mennessä juuri viimeinen vapaa mökki oli mennyt meidän nokan edestä. Seuraava leirintä-alue oli juurikin menossa kiinni sillä kello lähenteli jo 22. No sieltä saimme yöksi varsin vaatimattoman mökin joka sopi myös loma budjettiin.
Ensimmäinen yö Muoniossa ja siitä aamulla matka jatkui.

 Olin saanut äidiltäni vinkin, että jos ajaa Sannan putiikin ohi niin siinnä kannattaa pysähtyä ja käydä juomassa munkkikahvit tai mehut sillä minähän en kahvia juo. No siinnähän se Sannan putiikki tuli ja siihen oli ensimmäinen stoppi. Todella halvat oli kahvit ja munkit :)

 
Aikomus oli taas ajaa niin pitkästi kuin jaksaa. Suuntana Kilpisjärven kautta Norjan puolelle. Kilpisjärvellä pysähdyimme ja laittelimme retkikeittimellä ruokaa ja katselimme Saanaa. Suunnitelma oli, että olisimme kiivenneet Saanalle, mutta keli tuli esteeksi. Edelleen satoi sitä vettä ja oli kauhea sumu. Vaikka vesisateessa olisi kiivennyt Saanalle niin koko Saanan huippu oli sumun vallassa joten jätimme sen välistä ja suuntasimme kohti Norjaa.
 
Skibotn E6 tietä kohti joka vaihtui E8 tieksi. Reittinä Bergneset, Meen Andselv, Setermoen, Bjerkvik. Vuonon perällä oli Bogen joka oli tosi hieno paikka vuonon perukalla ja tie meni ihan rannassa ja talot olivat korkealla rinteessä.
Sitten tuli se kuuluisa silta näkyviin. Olin jo ennen matkaa monesta blogista nähnyt kuvia tuosta hienosta sillasta joka vie Lofooteille :) Siinnä se komeili edessä. Auto parkkiin ja siltaa kuvaamaan.
 


 
Sillan jälkeen E10 tie olisi jatkunut suoraan Lofoottien päätä kohti. Kello oli kuitenkin jo sitä luokkaa taa kerran, että oli yöpaikan etsiminen käsillä. Päätimme ajaa lähellä olevaan isompaan kaupunkiin nimeltä Harstadi Lofoottien "pääkaupunki". Tie oli hyvää sinne ja kulki maaseutua pitkin. Maatiloja oli tien varsilla. Harstadista leirintä-alue löytyi aika helposti ja vettä tuli siis edelleen. Päätimme tiedustella mökkiä sillä se teltta ei edelleenkään vesisateessa innostanut. Nainen kertoi leirintä-alueelta, että yksi mökki on ehkä vapaana jos sen varanneet eivät saavu paikalle. Tunti piti odottaa ja toivoa, että mökin saisimme ja niin sitten loppupelissä saimme ja vältyimme kostealta telttayöltä toistamiseen.
 
Iltalenkillä napattu kuva, kun sade taukosi myös.

Sade taukosi ja iltapalaa saattoi syödä retkipöydällä ulkona eikä maisemissa ollut valittamista :)
 
Ensimmäinen yö Norjan puolella ja heti tuli yllätys, kun menit leirintä-alueella suihkuun. Mitä ihmettä suihkun lämpimästä vedestä joutuu maksamaan??? Siis mitä??? Ei voinut mennä mun jakeluun. Meidän mökkihän oli varsin alkukantainen eikä siellä ollut suihkua eikä vessaa joten joutui mennä yhteisiin tiloihin. No juu kyllä lämmin vesi suihkussa maksoi 10 kruunua ja siinnä oli aikaa olla suihkussa pikkasen vajaa 5 minuuttia. Sekuntikello siinnä seinässä juoksi, että kuinka kauan on aikaa vielä jäljellä. Uskomatonta, mutta nyt on koettu sekin.
 
Yö tuli nukuttua hyvin ja aamulla ennen lähtöä päätin antaa Rontille liikuntaa ja lähteä sen kanssa aamulenkille juoksemaan, että saa sitten päivän taas nukkua autossa. Vettä tuli aamusta taas mutta kiva oli käydä juoksulla varsin erilaisissa maisemissa :)
 


 
Lähtö Harstadin leirintä-alueelta aamupäivällä. Päätimme jatkaa hieman kiertotietä ja pienempää tietä eteenpäin. Tie meni sitten Harstadin kaupunkin ihan keskustan läpi. Kaupunki oli suuri ja sieltä olisi löytynyt jos minkäkin laisia liikkeitä jos olisi halunnut shoppailla, mutta sitä me ei tehty. Tie mitä ajoimme oli 867 ja suuntana oli Nupen missä piti olla jotain näköalapaikkoja. Tie oli huomattavasti pienempää ja meni maaseudun läpi. Tiellä oli pitkästi 50 km/h nopeusrajoitus. Nupenin näköalapaikalla oli pieni stoppi ja valokuvien ottamista.
 
Sumuinen keli joten kuvakin oli hieman sumea.
 
Seuraavaksi tuli Borgenes joka oli vähän isompi kylä ja sieltä löytyi lumisia vuoren huippuja ja komeita vesiputouksia, kun vesi valui vuorilta alas. Kuvat ovat taas sumuisia kelistä johtuen ja siitä, että kuvia tuli napsittua auton ikkunan läpi aika paljon, koska ei aina voinut pysähtyä.

 
Matkalla oli tunneleita tässä kohtaa varsin paljon ja pisin tunneli taisi olla muistaakseni 6.4 km. Hanoyn kohdalla oli taas mahtava silta joka meni todella korkealla vuonon yli. Siinnä tulee kyllä miettineeksi, että miten ihmeessä ne niitä siltoja oikein sinne rakentaa. Tunneli ryppäässä oli myös tunneleita jotka menivät veden alla. Outo tunne, kun autolla ajat alamäkeä ja menet veden alle. Tunnelin alkaessa nousta takaisin maan pinnalle sitä ei huomaa oikeastaan muuta kuin siitä, että autossa joutuu painaa enemmän kaasua, että pääsee mäen päälle ja ulos tunnelista.
 
 
Tämän jälkeen pieni stoppi ja ruokavarastojen täydennys ja auton tankkaus tapahtui Slolvaerissa joka oli aika iso paikka ja kauppoja löytyi. Pysähdyimme ensimmäisessä marketissa mikä eteen sattui. Kyllä ruokakin on Norjassa kallista. Olimme kyllä varautuneet matkaan ottamalla aika paljon retkimuonaa kotoa mukaan, mutta pientä leipä täydennystä ja jotain muuta piti hankkia.
 
Tästä matka jatkui kohti Rambergia. Olin koko matkan odottanut, että koska tulee niitä yhtä hienoja hiekkarantoja kuin etelässä. No vihdoinkin ensimmäinen sellainen tuli ja voi, että miten hieno se oli. pitkä leveä hiekkaranta, turkoosia vettä ja vuoret kohosivat siellä taustalla. Kerrassaan mahtavaa :)
 

 
Täällä oli leirintä-alue, mutta se oli jo sen verran täynnä porukkaa, että päätimme jatkaa eteenpäin. Palasimme tälle paikkaa sitten myöhemmin joten siitä myöhemmin lisää.
Matkasimme tästä kohti Lofoottien päätä eli Å:hon. Tie loppuu sinne ja voi sanoa, että tie pieneni koko ajan vain pienemmäksi ja isoja autojakin tuli vastaan, että välillä piti pysähtyä tien viereen ja antaa toisille tietä. Tie mutkitteli mahtavasti pienten kalastajakylien välistä ja maisemat olivat upeita. Å:hon saavuttaessa kävimme kävelemässä siellä kallioilla ja sinne oli ihmisiä leiriytynyt vaikka siellä oli kielto että leiriytyminen kielletty. Päätimme ajaa vähän matkaa takaisin ja mennä leirintä-alueelle yöksi.
 








Tässä oli turskaa kuivumassa. Olin odottanut, että milloin näen näitä sillä olin etukäteen tutustunut Lofootteihin ja oli mainittu, että näitä näkyy paljon. Me näimme paljon kyllä näitä tyhjiä telineitä, mutta tässä oli vielä turskat roikkumassa. Ilmeisesti turskan kuivatus kausi oli vähän niin kuin ohi.
 
Yöpaikka löytyi sitten Moskenesin leirintä-alueelta. Tämä oli sitten meidän ensimmäinen telttayö. Siitä teki hieman jännittäväksi sen, että telttaan piti mahtua myös kaksi koiraa ja Rontti ei ollut ikinä ennen nukkunut teltassa yötä  :) Täytyy todeta, että Rontti osasi käyttäytyä varsin mallikkaasti ja sille levitettiin oma telttapatja missä nukkua. Rontti piti plussana sitä, että pääsi mamman viereen ihan luvan kanssa nukkumaan. Kotona kun on tietty kiellettyä nukkua sängyssä. Leirintä-alue hiljeni ja teltassa olijat nukkuivat ihan hyvät yöunet. Tapasimme illalla tässä leirintä-alueella helsinkiläisen pariskunnan ja söimme iltapalaa heidän kanssa saman pöydän ympärillä ja vaihdoimme matkakuulumisia. Leirintä-alueella oli muutenkin väkeä ja telttailijoita ihan älyttömästi. Kyllä huomaa, että norjalaiset ovat retkeily kansaa. Telttoja oli melkeinpä vieri viereen ja mekin saimme etsiä paikkaa tarkasti, kun niin myöhällä tulimme paikalle. Niin ja täällä oli sama homma, että 10 kruunua vaati, että saat lämmintä vettä suihkusta, voi sentään.. Leirintä-alueella oli hyvin ystävällistä väkeä ja ihmiset morjestelivat toisiaan ja kukaan ei metelöinyt suuremmin. Pikku hiljaa, kun ilta hämärtyi niin kaikki kömpivät telttoihin, asuntovaunuihin tai autoihin ja hiljaisuus tuli.
Sen huomion tein myös, että koiran kanssa matkustaminen ei ole ollenkaan erikoista Norjassa. Koiria oli joka leirintä-alueella ja paljon. Varsinkin jos oli kyse norjalaisesta perheestä niin oli ihan varma, että heillä oli jokaisella perheellä yksi tai kaksi koiraa mukana reissussa.
Tiesin, että autossa oleminen ei tuota Rontille ongelmaa sillä se on tottunut autossa olija ja tykkää siitä. Rontti osaa ottaa rennosti autossa ja nukkuu siellä pääsääntöisesti koko ajan. Niin oli tälläkin reissulla vaikka automatkat olivat pitkiä. Tarpeeksi usein, kun pääsee ulos pissalle ja saa päivän aikana liikuntaa niin ei ollut ongelmaa Rontilla olla autossa sillä se otti rennosti.
 Ulkomaalaiset olivat muutenkin hyvin kiinnostuneita Rontistakin ja joka paikassa sitä kävi joku rapsuttamassa ja puhuttelemassa. Kehumassa, että ompas komea ja osaa käyttäytyä niin hienosti :) Täytyy kyllä näin reissun jälkeen todeta, että Rontti ei ole ikinä ulkomailla käynyt ja nyt kävi sellaisissa paikoissa missä ei ikinä ennen. Ei ollut mitään ongelmaa missään vaiheessa mennä eri paikkoihin, tavata uusia ihmisiä, kulkea ihan erilaisissa maastoissa kuin koto suomessa.  Rontti käyttäytyi varsin mallikkaasti ja voin olla kyllä tyytyväinen siihen. Erityisesti pidin myös siitä, että vaikka joka päivä mentiin eri paikkoihin ja joka yö nukuttiin eri paikassa niin Rontti osaa ottaa rennosti joka paikassa eikä stressaa mitenkään. Voi sanoa, että sekin nautti elämästä ja lomasta :)
 Kait tässä sitä koirankoulutus "työtä" palkataan, kun sen kanssa on treenailtu ja kuljettu koto suomessa vaikka missä niin oppi on mennyt perille :)
 
Tässä oli kesäloman osa 1. Ei matka vielä tähän päättynyt vaan se jatkuu edelleen, mutta nyt pitää kiirehtiä jo yöunille. Palataan toisena päivänä jatkamaan matkaa.
 
Hyvää yötä.