Kot kot ja kukko kiekuu

Aikaisemmassa postauksessa sanoin, että savusaunalle on muuta suunnitelmia. Nyt savusauna on ihan muussa käytössä ja meille on tullut uusia asukkaita. Nimittäin nyt meillä on kanoja ja kukko. Kanahäkki valmistui tiistainan ja heti tiistai iltana sinne tuli kolme mustaa kanaa ja kukko. Tänään meille on kotiutunut sitten loppu lauma eli neljä valko-ruskeaa kanaa. Mustat kanat ovat sen verran nuoria, että niiden pitäisi aloittaa muninta kuukauden sisällä. Tänään tulleet kanat olivat jo kuulemma munineet, että jäädäänpä odottelemaan miten käy :) Tässäpä vähän kuvia sitten.

Tästä se sitten lähti. Tein etukäteen vapaapäivänä häkin runkoa ja etsin sopivaa paikkaa mistä saisi halvalla hyvää verkkoa. Verkon laittamiseen sain apuja samoin kuin kattoverkon laittamiseen. Kattoverkoksi pingotimme lintuverkkoa kireälle ja siitä tulikin hyvä katto häkille. Vatupassia minä en ole rakentelen  aikana käyttänyt joten jos jokin vähän on vinksallaan niin se saa olla:) Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen ja toivottavasti kanat ja kukkokin viihtyvät:)

Tässä ne kanat jo ovat ulkona orrella.

Kyllä se kukkokin meni orrelle heilumaan.

Tässä tänään kotiutuneet kanat. Vielä lauma ei kyllä ole yhtenäinen ja vanhat ovat omassa nurkassaan ja uudet omassa. Kukko kyllä ilmoitti tänään tulleille kanoille kuka on paikan johtaja. Toivon mukaan lauma tästä tulee yhtenäiseksi ja rauha säilyy kanalassa.

 Tuosta voisi tepastella sitten kanalaan suojaan, mutta ovat viihtyneet kovasti ulkosalla.

 Neiti talutteli yks päivä Essiä ulkona ja Essihän hyökkäsi heti verkon taaakse ihmettelemään uusia otuksia. Ronttikin oli ihan ihmeissään, että mitä ihmettä meille oikein tuli. Ensimmäisinä päivinä jos oli irti niin juoksi häkkiä ympäri. Piti kunnolla antaa palautetta, että jättäisi asukit rauhaan. Olikin jo tottunut vähän noihin asukkeihin, kun taas tänään tuli uusia otuksia niin alkoi sama rumba. Kunhan nyt aikaa kuluu niin varmaan tottuu noihin ja ei sitten enään välitä niistä juurikaan. Kanat ja kukko eivät kyllä pahemmin Rontista tai Essistäkään välittäneet.

Koskaan aikaisemmin ei ole kanoja ollut enkä ole koskaan ennen niitten kanssa tekemisissä ollut. Nyt sitten opetellaan miten näitä hoidetaan ja miten näiden kanssa toimitaan. Vielä ovat hieman arkoja ihmistenkin kanssa, mutta ehkäpä tästä kesän päälle tottuvat ja kesyyntyvät. Kukon kiekumiseen ei ole vielä aamuisin tarvinut herätä, kun se ei niin hyvin kuulu sisälle. Kyllä se kukko kuitenkin kiekuu aamulla ja päivällä ja illallakin muutamia kertoa. Nyt sitten jäädään odottamaan sitä päivää jolloin saadaan kerätä ensimmäiset kananmunat meidän kanalasta:)

 

Vielä ei olla nimetty kukkoa eikä kanoja, mutta kaikki aikanaan :)

Hyvää Äitienpäivää!

Aamu oli sumuinen ja alkoi aikaisin täällä. Neiti päätti herätä 05 aikaan eikä oikein enään uni tullut. Kuitenkin jakso makoilla siinnä minun vieressä hetken verran. Oliskohan kello ollut vähän yli 06, kun piti pyöräyttää ensimmäinen palomies Sami käyntiin. Päikkäritkin sitten alkoi kyllä normaalia aikaisemmin. Näiden kuvien myötä 
                                  Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille!

Saamani äitienpäiväkukka :)

Orgideat ne jaksavat kukkia myös äitienpäivänä :)

Neiti oli tehnyt hoidossa näin ihanan kukkakranssin kortiksi mikä tänä aamuna avattiin.

 

Mummun kanssa neiti oli tehnyt ihanan vihkosen mihin oli kerätty neidin piirrustuksia pitemmältä ajalta :) Oli hieno selata piirrustuksia ja päivämääriä milloin mitäkin oli piirretty.

 

Todistettavasti mun tekemässä linnunpöntössä asustelee asukkaita:) Viime kerrasta viisastuneena kävin vähän heiluttamassa oksasahaa, että nyt on hyvä näkymä keittiön ikkunasta linnunpönttöön. Tässä muutama otos:)

 

 

Pieni katsaus mitä minun kylvämille taimille kuuluu. Ihan hyvin ne ovat kasvamaan alkaneet. Ananaskirsikka on jo kasvanut niin paljon, että pitäisi siirtää jugurttipurkista muualle. Myös nuo tuoksu pelargonin taimet ovat paremman näköisiä nyt kun silloin, kun minulle saapuivat.

 

Pinaatti on tuolla takana kasvanut aika hyvin ja hidas kasvuinen basilikakin jo aika hyvässä vauhdissa. Ehkäpä sitä kesän päälle mausteita saadaan:)

 

 



Pihan suuria muutoksia

Viime syksynä muutettiin tänne "mökille" ja silloin pihaa kaivettiin vähän auki, että saatiin vesijohto talvikuntoon. Piha on ollut siis yhtä murakkoa ja epätasaisuutta ja kaikkea muuta sen jälkeen. Edelleen piha on muralla, mutta se on tasainen ja muotoiltu juuri oikein ja sopivasti ja odottaa sopivaa hetkeä kylvää nurmikko. Tämä kaikki oli mahdollista ainoastaan sillä, että isäni omistaa kaivinkoneen ja veljeni on mestari käyttämään sitä ja saa aikaan hieno jälkeä ja hyvännäköistä pihaa:) 

Tämän näköistä oli aamutuimaan, kun pihalle oli jo ajettu monta monta kuormaa multaa.

 

Aiemmin kirjoittelinkin tänne, kun oli lunta vielä maassa, että tähän kohtaan haluaisin kiviaidan joka katkaisisi pihan sitten siihen tuolta nurkalta. Voi sentään ja hieno kiviaita siihen saatiinkin. Kyllä tuolla kaivinkoneella niin kevyen näköisesti kivet liikkuivat. Ei kyllä ilman tuota olisi kiviaitaa noin isoista järkäleistä saanut. Nyt sitten piha katkeaa siihen sopivasti ja on pieni hidaste ainakin neidille ja Rontille :)

 Tässäpä vielä kuva kiviaidan valmistuttua. Juuri sellainen kuin olin ajatellutkin. Hyvin osasi velipoika kivet valita ja asetella.t Meinaan kyllä miellytää silmää :)

 Tässäpä sitten ns. etupihaa jo hyvästi sliipattuna.

 Päivän päätteksi kävin vielä iltasella kameran kanssa ihailemassa pihaa ja suunnittelemassa mitä  mihinkin tulee. Olin kyllä tosi tyytyväinen millainen pihasta tuli. Näissä kuvissa näkyy, kun sain vähän jo harattua pihaa kylvöä varten.

 Tänne nurkkaukseen missä on enemmän maata ja mitä ei ole tasoitettu niin tulee minun hyötytarha:) Tuo nurkkaus on niin lämmin, että siellä pitäisi hyvin kasvaa vihannekset ja muut herkut.

Tässäpä meidän iso hieno pihakivi. Moni olisi varmaan halunnut, että tuo kivi haudataan maan alle kaivinkoneen voimin, mutta minä en. Minä halusin tuono kiven paraati paikalle pihalla:) Velipoika tuumasi, että on siinnä ainakin pihakivellä kokoa ettei tuuli ainakaan vie. Alussa kivi oli hieman eri paikassa, mutta päivän aikana sille muotoutui uusi paikka ja siihen se sitten kaivinkoneen voimalla siirrettiin. Nyt kivi saa siinnä paistatella päivää hyvällä paikalla. Jos joku ihmettelee näitä kivijuttuja ja kiviaitoja niin olen aina tykännyt kivistä. Siis luonnonkivistä ja halunnut käyttää niitä erinäisiin paikkoihin. Nytkin minulla on jos minkäkinlaista pientä kivikasaa joka nurkalla odottamassa käyttöä. Olen aina mielissään jos maasta lapion avulla löytyykin hyvän muotoinen kivi:) Aistittavissa siis pientä kivi hulluutta kait, mutta ne on niin hienoja ja niistä voi kehitellä kaikenlaista. Nyt sitten odotellaan, että tulee sopiva hetki kylvää nurmikko ja jännätään miten se alkaa kasvamaan:)

Vielä loppuun kuva Rontista ja sen uudesta lelusta. Vapun aikaan olimme etelä-suomessa päin ja sieltä se viimein sitten löytyi:) Olen nimennyt sen koirien kahvakuulaksi, koska onhan siinnä samaa muotoa kuin ihmisten kahvakuulassa. Kooltaan tämä on isompi, kevyempi ja pehmeämpi. Rontti on ihan hulluna tähän uuteen leluunsa. Olin sitä jo hetken aikaa metsästänyt, kun olin nähnyt että ainakin boksereiden keskuudessa se on kovaa huutoa. Niin kyllä on sen saattoi ensi kosketuksella nähdä Rontista. Siitä saakka "kahvakuula" onkin ollut kovassa käytössä päivittäin. Alunperin tämä pallo on tarkoitettu hevosille ja hevostarvikkeiden seasta yhdestä kaupasta tämän bongasinkin.

 Näin sitä on hyvä kahvasta kannella.

 Pidän tässä vähän taukoilua "kahvakuulailusta", mutta ei parane kuulaa päästää kuitenkaan silmistä pois :)

 

 

Kevät luontokuvia

Keväällä rakentelin muutamia linnunpönttöjä. Rakentelu ei mennyt ihan kuin elokuvissa, mutta sain tehtyä viisi pönttöä joista kolme on täysin valmiita ja saatu puuhunkin kiinni odottamaan asukkaita. Meillä on täällä pihapiirissä ilokseni ollut paljon lintuja ja linnunlaulua nyt keväällä. Olen havainnut, että jopa jokaisessa linnunpöntössä on ainakin käynyt asukas. Se asuuko niissä joku vakituisesti niin siitä ei ole varmuutta. Pihapiirissä on myös ollut paljon punatulkkuja mikä minusta on näi kesän korvalla hassua. Tosin pitäneehän niidenkin jossain asua kesät:)

 

 Sieltä ne jonossa saapuivat pihaa kohti.

 Taas on oksasahalle töitä meinaan oli just väärässä paikka tuo oksa taas kerran :)

 

 

 

 

Sitten vielä niitä minun yksiä lempilintuja. Söimme joku päivä neidin kanssa ja Rontti oli ulkona ja alkoi haukkumaan. Yleensä, kun sillä ei ole tapana haukkua ellei jotain erikoista ole lähettyvillä. Ajattelin, että nytkös se karhu sitten on jossain näköpiirissä ja Rontti siitä ilmoittaa. Äkkiä siis kamera kainaloon ja ulos tarkastamaan tilannetta. Ei näkynyt karhua, mutta siellähän ne tuossa lähipellolla kurjet olivat tulleet huutelemaan ja soidinta pitämään:) Ai että ne hienosti siellä pomppivat ja käveleskelivät. Ihmeen lähelle tulivat meidä mökkiä vaikka Rontti nille vähän haukkukin. Onneksi oli kamerassa vähän pitempi putki paikallaan niin sain napsastua muutamia kuvia niin hienoista linnuista:)

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Aikamatka

Meidän pihalla on tällainen vanha rakennus joka on tavallaan jaettu kolmeen eri osaan. Ainakin joskus ennen vanhaa se on ollut savusaunana ja varmaan tuo ensimmäinen osa saunakamarina. Tänä päivänä sitä tuskin uskaltaisi savusaunana käyttää. Taitasi meinaan palaa koko rakennus ja paljon muutakin sen ympäriltä. Eikä kyllä savusauna kovin edes houkuttaisikaan. No minulla on jotain suunnitelmia tuon rakennuksen hyötykäyttöön.  Niistä joskus sitten lisää, jos sattuvat toteutumaan. Päätin käydä yksi ilta saunassa kameran kanssa. Valitettavasti kuvista tuli vähän ns. tärähtäneitä, mutta saavat nyt kelvata tällä erää. Ehkä niistä kuitenkin tilan tunnelma välittyy. Mutta ensin aikamatkalle savusaunaan eli pistä töppöset jalkaa ja astu matkalle...

Tässäpä itse rakennus.



 Tervetuloa savusaunaan, astu peremmälle.

 Näillä lauteillapa ne aikoinaan varmaan ovat istuskelleet ja saunoneet.

 Tässä itse kiuas.

 

 

Löylylingon iltasoitto


Lisään leppää kiukaan alle,
pistän pökköä pesähän.

Hiillos hehkuvanpunainen
kipinät karistelevi,
tuli leikkii tuimin liekein,
nälkäisenä nuoleskellen
kyhnää kylkehen kalikan.

Tulen taikaa tuijottelen,
leppäliekeistä lumou'un,
välkyttelystä värien,
mukavia mietiskellen
hyvän hetken herkistelen.

Läträelen löylyvettä
piripintaan puisen kiulun,
parantelen pikkuisella
koivuntuoksutilkkasella.

Laittau'unpa lautehille
punatervaleppäisille,
asettelen ahterini
päälle liinan pellavaisen.

Viskaan vettä kiukahalle,
kumoan kuumille kiville.

Alkoi kiuas aariansa,
rallattelemaan rupesi,
lauleskelee löylylinko,
hekottelee höyryn henki,
soittelee sävelin sorjin.

Löyly nahkaa polttelevi,
punakaksi paistaa pinnan
heruttaa hikeen hipiän,
kuonan kaiken karkottavi,
lihaspinteen laukaisevi,
parantaa pakotuksenkin.

Sauna, sappeni sulata!

kalevalaista. :)

Runoilijan Markku A. Huttunen

 

Tätä polkua pitkin varmaan aikoinaan on juostu  joen rantaan.

 Tuosta kiveltä on varmaan hypätty jokeen vilvoittelemaan ja pesulle.

 Tällaista ilta-aurinko on varmaan voinut aikoinaan myös saunan ovelta ihailla. Tosin maisemat ovat saattaneet olla hieman erilaiset ja muuttua tässä vuosien myötä.