tiistai 13. maaliskuuta 2018

muistoissamme Essi-kissa

Ennen joulua meidän pitkäaikainen perheen jäsen Essi-kissa muutti vihreimmille niityille. Essi olisi täyttänyt tämän vuoden toukokuussa 13-vuotta. Essi on ollut ehkä kaikkein erikoisin kissa mitä minulla on elämän aikana ollut. Aikanaan minun asuessa Loviisassa Essi otettiin sieltä maaseudulta pentuna. Essin piti olla narttukissa, mutta toisin kävi mutta nimi sai jäädä. Essi asui elämänsä aikana useammassa paikassa ja oli alun perin ihan kaupunki kissa. vanhuuden päivät Essi sai viettää maalla ja nauttia vapaana olosta.

Essi oli aina rohkea kissa eikä koskaan pelännyt mitään. Koirien kanssa se tuli aina toimeen vaikka niitä ei heti minulla ollutkaan Essin taloon tullessa. Rontin tullessa taloon Essi piti Rontin kurissa ja nuhteessa. Muutaman kerran näytti tassua ja kynttä Ronttia kohti niin Rontti oppi kunnioittamaan. Oviaukossa jos Essi istui niin ei Rontti siitä tullut ennen kuin Essi väistyi.

Meidän muutto Etelä-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle oli sellainen, että myös Essi pääsi nauttimaan maalaiselämästä ja loppuvuodet sai ulkoilla vapaana pihalla. Myrskyn tullessa meille Essi otti Myrskyn heti omakseen. Rontin kanssa tuota ei koskaan tapahtunut. Essi ja Rontti sietivät toisiaan, mutta eivät kuitenkaan olleet niin bestiksiä. Myrskyn ollessa pentu vietti Essi paljon aikaa Myrskyn luona eteisessä portin takana. Meinasipa Myrsky vähän jahdata Essiä ulkona ollessa. Essi otti muutaman juoksu askeleen karkuun, pysähtyi ja kääntyi Myrskyä päin ja heilautti tassua. Tämä riitti eikä Myrsky enään koskaan jahdannut Essiä vaan kunnioitus tuli siinnä tilanteessa. Tässäpä muutamia kuvia Essistä matkan varrelta.


Tämä kuva on Essin nuoruus vuosilta Etelä-Suomesta. Minusta tämä kuva on jotenkin todella hyvä ja se onkin suurennettuna tauluksi meillä kotona.
Tämä on ihan viimesiä hetkiä, kun Essi vielä eli. Myrskyn kanssa ne yhdessä kiertelivät tonttia ympäri. Välillä Essi päätti lähteä käymään naapurissa vanhemmillani. Myrsky saatteli Essin portille ja Essi meni portin alta, mutta Myrsky jäi kiltisti odottamaan portin taakse milloin Essi palaa kyläily reissulta. Tästä voi huomata, että kissan ja koiran koko ero on valtaisa, mutta niin vain Myrsky kunnioitti Essiä.
Tässä kuva Myrskyn ollessa pentu ja majaili silloin eteisessä niin Essi tuli Myrskyn kanssa eteiseen aina nukkumaan.
Tässä kohtaavat vanhuus ja nuoruus. Essi tässä näyttää Myrskylle kuka tätä hommaa johtaa :)
Minulla oli rakennus projekti meneillä ja oma talo valmistumassa. Essi oli välillä myös raksalla mukana sillä halusi olla aina siellä missä tapahtuu ja osallistua touhuun.
Essi käppäilee tulevan olohuone/keittiön lattialla.


Tässä vanhukset Essi ja Rontti kävelemässä raksalta pois.  Hyvin sujui näiden kahden yhdessä kävelyt :)

Onneksi Essi ennätti päästä raksa ajan jälkeen nauttimaan myös meidän uudesta kodista meidän muiden kanssa. Tämä oli Essin lempipaikka olohuoneen lehmäntalja matto johon väritykseltään maastoutui hyvin.

Essillä todettiin kilpirauhasen liikatoiminta ja Essi laihtui kovaa vauhtia. Lääkkeitä syötettiin ja Essi söi monen kissan edestä, mutta ei vain lihonut juurikaan. Lääkeannostusta lisättiin ja sitten yhtenä yönä heräsin sellaiseen ihme ääneen ja menin katsomaan niin Essi makasi eteisen lattialla eikä mitään enään ollut tehtävissä. Olisikohan Essin sydän pettänyt. Hautasimme Essin seuraavana päivän kirsikkapuun juurelle ja pistimme kynttilän palamaan. Erikoisena kissana Essi jää meidän kaikkien mieleen vahvasti.







16 kommenttia:

  1. Paljon tassunjälkiä on Essi-kissa jättänyt sydämiinne ❤

    VastaaPoista
  2. Lemmikistä luopuminen on aina yhtä surullista vaikka koiranpentu onkin nyt ilonanne. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se, kun niin pitkän matkan yhdessä menty.

      Poista
  3. Ei ole helppoa luopua rakkaasta lemmikistä ❤
    Ihania nuo kuvat ystävysten kävelyretkistä ja muista muistoista.

    VastaaPoista
  4. Voi Essiä, lemmikin kuolema on tuskaisaa omistajalle, joskus niinkin tuskaisaa, että omistajakin on hengenvaarassa. Lueskelin eläimistäsi. Minäkin olen ollut joskus kovin ihastuntu Pyrenetten matiffiin ja myös Pyreneitten :)koiraan. Ihania rotuja. Kivaa kevättalve sulle ja koikkuliineille :)

    VastaaPoista
  5. Voi pientä ja suloista Essiä <3
    Meidän rakas Bernt Kåre-kissamme nukkui hänkin ikiuneen syystalvella ja ikävä on ollut kova. Kåre olisi hänkin täyttänyt nyt maaliskuun lopulla 14 vuotta.
    Välillä olen yhä kuulevani hänet täällä, varsinkin sen pienen tömähdyksen, kun kissa hyppää alas tuolilta <3
    Kiva, että löysit blogini, niin minäkin löysin tänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä välillä tulee vielä hetkellisesti mieleen, että missä se Essi nyt on kun ei näy.

      Poista
  6. Lepää rauhassa Essi ♥
    Saipa hän viettää ihanat kissanpäivät teidän kanssa! On aina niin ilo lukea näistä onnellisista eläimistä, joista pidetään hyvä huoli!
    Meillä oli kans edesmennyt maatiaiskissa Tyyne sekä edesmennyt sakemanni Jimi, jotka olivat parhaita kaveruksia. Jo valtavan kokoeronsa takia olivat hauska pari! Kyllä kissasta ja koirastakin vaan voi tulla parhaat kaverukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Essi sai viettää hyviä kissanpäiviä ja pitkän elämän. Kyllä myös kissasta ja koirasta voi tulla hyvät kaverit niin kuin tässäkin tapauksessa:)

      Poista
  7. Tuli ihan kyyneleet silmiin <3 Kauniisti kirjoitettu ihanasta Essistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Kyllä Essi meidän muistoihin jäi vahvasti.

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina, kiva kun vierailit blogissani :)