maanantai 23. syyskuuta 2013

Leijona

Postauksen alkuun koskettava runo kesäkissoista. Joskus aikoinaan olen tämän samaisen runon jakanut vanhassa blogissani, mutta vanhat blogit ovat tuhoutuneet niin jaan sen myös teille täällä nyt.

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa,
oli aivan hädissään. Minä
se täällä, avatkaa ovi,
onhan jo pimeää. On nälkä
ja jano, unikin jo, minua
paleltaa. Tuo metsäkin
huokuu pelottavasti, on jo
kuurassa maa.
Ovi aukeni silloin, kun
mansikat tuoksui, säteili
taivas ja maa. Ilo kaikui
kallion kupeelta, sirkat
soitteli viuluaan. Aurinko
hitsasi ahjossaan,
lintujen kuoro soi. Kelli
kissa nurmella selällään
ja onnen maljasta joi.
Nyt pysyy ovi suljettuna,
nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara
poskellaan ja silmät
suljettuna. Se pisara
hyljätyn kyynel on, se
itkunsa itkenyt on. Vain
yksi ovi armahti hyljätyn,
pääsi lämpöön ja valohon.
Nyt kissojen taivaassa
hyljätty, siellä kyynel on
pyyhitty pois. Saa nukkua
helmassa armahtajan, mikä
parempi olla vois. Via
dolorosa oli viimeinen
polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä
Sinä puhtain sydämin.
-Liisa Aaltonen-
 
Meille on muuttanut Leijona. Ei iso kokoinen eikä vihainen tai agressiivinen. Vaan pieni, hentoinen, kiltti ja leijonan värinen. Onko Leijona kenties kohdannut osittain saman kohtalon kuin runon kissa. Leijona on siis löytynyt kissanpentu joka nyt asuu meillä. Takkuinen turkki ja pelokaskin osittain korvatkin töhnässä ja nälkäkin oli. Kannettiin sisään ja laitettiin ruokakupin ääreen söihän se ja muutaman päivän jälkeen mahakin tuntui siltä, että ruokaa oli saanut. Essi ja Eppuhan metelin nostivat, kun sisälle uusi tuttavuus kannettiin. Mitäs Rontista puhumattakaan. Sirkus oli valmis siis alkamaan. Ajateltiin, että pidetään nyt hetki ja annetaan mummulaan kissaksi, kun entinen katosi. No mites tässä sitten kävikään... Edelleen se Leijona täällä asustelee ja sirkus on mitä on... Hurmasi pieni Leijona meidät neidin kanssa heti ensimmäisinä iltoina. Kehräsi kovasti ja sylissäkin nukkui.
Mummulassakin kyseltiin, että joko Leijona muuttaa sinne. Tuumattiin neidin kanssa, että jos muutama päivä kokeiltaisiin miten sirkus täällä etenee. Eihän siinnä muuten mitään, mutta tämän hetken asunto tilanne ja mini tilat aiheuttaa sen, että haastetta piisaa. Kaikkien pitäisi sopeutua asumaan tässä pienessä mökissä. Leijona on kuitenkin hurmannut meidän niin täysin, että kyllä se nyt taisi meille lopullisesti jäädä. Eihän me enään sitä raaskita siitä luopua. Essi ja Eppu ovat jo ottaneet Leijonan hyvin vastaan eikä häikkää ole. Ronttin ja Leijonan välit ovat vielä hieman haasteelliset... Toivoa tosin on, mutta hermoja se tältä emännältä hieman vaatii ja kärsivällisyyttä.
 
Neiti ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt näin pientä kissaa. Neiti on vain tottunut näihin isoihin Essiin ja Eppuun jotka painavat sen 5-6 kiloa ja ovat muutenkin iso kokoisia. Olihan se niin kivaa nähtävää kuinka Leijona tuli sitten sohvalle neidin viereen istumaan. Neiti jaksoi ottaa Leijonan itse syliin ja työnnellä sitä nukenvaunuissa jne... Synkkasi heti niiden kahden välillä :) Olihan siinnäkin sitten se yksi lopullinen syy miksi ajattelin, että jospa tätä sirkusta sitten jaksaisi kokeilla.
 
Mistä sitten tulee nimi Leijona? Siihenkin on sitten looginen selitys. Nimittäin neidin lemppari tv-ohjelmaan kuuluu palomies Sami. Kuinkas ollakkaan palomies Samissa seikkailee myös Leijona kissa joka joutuu aina pahaan pulaan ja Sami pelastaa :) Niinpä oli sitten selvää, että kissasta tulee Leijona ja kaikenlisäksi se on leijonan värinen.
Onhan se niin hellyyttävää, kun neiti silittää Leijonaa ja tuumaa, että " voi Leijona parka".
 
Tulette varmaan jatkossa myös kuulemaan miten sirkus täällä etenee.
 


 Tässä jo hyvin kotiutuneena sohvalla lökötellen :)
 
 
 


11 kommenttia:

  1. Olipa koskettava runo. Ja miten söpö Leijona! Ihan on leijonan värinen, vaikka luonne ei taida hurja olla. Leijona on teillä varmasti parhaassa mahdollisessa hoidossa. Toivottavasti Rontti ja Leijona eivät laita aivan mahdotonta sirkusta käyntiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runo on kyllä aina niin koskettava. Pientä edistystä jo havaittavissa täällä Rontin ja Leijonan suhteen joten toivoa on :)

      Poista
  2. Ihania kuvia, ja ihana kissa <3 Oli se vaan niin pieni, vaikka varmasti on kasvanu viimenäkemästä! Eiköhän Leijona ja Ronttiki vielä ystävysty, onhan Savu ja Vimpaki jo niin, että ne tohtii samaan häkkiin päästää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se Leijona kasvaa kovaa vauhtia. Pientä edistystä Rontin ja Leijonan suhteen joten eiköhän tämä vielä tästä rauhaksi muutu jossain vaiheessa :)

      Poista
  3. Joku vaisto on selvästi Leijonalla ollut,kun teille osui.Parempaa paikkaa ei ois varmasti muualta löytänytkään.Kissafaneja talo täynnä.Kyllä oli muuten puhutteleva runo tuossa alussa.Kaikesta valistuksesta huolimatta kesäkissoja edelleenkin hyljätään armotta.Ihminen voi olla tosi julma otus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo runo on hyvinkin puhutteleva. Valitettavasti ihmismieli on julmaa sorttia myös pienten ja viattomien luontokappaleiden kohdalla. Onneksi nyt voidaan tarjota koti tällä pienelle Leijonalle.

      Poista
  4. Voih ku se on suloinen. Mää niin tykkäisin että Marttaki tottuis eläimiin ja voisin vaikka sen takia rueta kissaa kasvattaan mutta...en mää tiiä yhtään miten niitten kans toimitaan. Mietitään nyt vielä. Mutta jos ei ite saanu lapsena allergisten perheenjäsenten takia eläimiin tottua niin ei kai sen takia sais sulkea sitä mahollisuutta omilta lapsilta pois? Semmosia mietin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on sulonen ja on niin kiva kattoa miten neiti sitä hoitelee ja lukee satua jne... Teidän pitää tulla meillä käymään niin Marttakin näkee kissoja ja saa totutella. Eikös J oo vähän allerginen kissoille? Tai ainakin niin se on väittänyt aina :) Mulla on aina ollut kissoja lapsenakin niin kyllä minusta on kiva, että neitikin niitä nyt saa hoitaa ja varsinkin tätä Leijonaa. Eihän se noita Essiä ja Eppua ees jaksa nostaa, kun ovat sen verran isoja. Ehkäpä Leijonan kanssa sitten muodostuu jokun vielä parempi yhteys, aika näyttää:)

      Poista
  5. Voi sua eläinrakasta! Runo oli kaunis ja tuo oli kyllä jalosti tehty Leijonalle, saa kisu hyvän kodin ja kaksi ahkeraa hoitajaa. Miten teidän elo sujuu, onko eläinten välinen hierarkia syntynyt ja Leijona ottanut ohjat käsiin? :) Mukavaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä elo täällä kait pikku hiljaa tasaantuu ja tämä lauma alkaa johonkin uomiin asettua. Mukavaa viikonloppua sinnekkin! Mulle se menee töissä koko viikonloppu.

      Poista
  6. Ihana pikkukissa! D

    VastaaPoista