sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Hiihtoloma kuulumisia

Johan aika vierähti nopeasti sillä viime postauksesta on melkein kuukausi. Räystäältä vesi tippuu ja mittari näyttää plussaa. Kevätkeliä näyttäisi olevan nyt ja tulevina päivinä. Meillä vietettiin viime viikolla eli viikolla 10 hiihtolomaa. Me suuntasimme hiihtolomalle Leville. Viime vuonna hiihtolomalla olimme Rukalla laskettelemassa, mutta tänä vuonna palasimme Leville. Olemme useampana aikaisempana vuonna käyneet myös Levillä laskettelemassa ja ai, että tykkään siitä paikasta. Paikka varmaan jakaa mielipiteitä niin kuin muutkin paikat, että joko tykkää tai ei tykkää. Minä tykkään, että jos pääpaino lomassa on laskettelu niin silloin kaikki saa olla mahdollisimman lähellä ja voi asua hyvin Levin ytimessä mistä on lyhyt matka joka paikkaan.  Tänä vuonna reissuun lähti myös Rontti. Rontti on jo vanha koira ja kuulo huonontunut kovasti. En raaskinut enää viedä hoitolaan niin kuin muina vuosina vaan Rontti lähti mukaan Leville. Koirahoitola on aika stressaava paikka koiralle, kun paljon koiria ja outo paikka jne.. Myrsky ja Robin jäivät kotiin ja minun vanhemmat hoitivat niitä viikon ajan. Ulkokoiria on paljon helpompi jättää hoitoon kotiin.
Levillä aamuisin pakkasta oli reilu -20 astetta, mutta rinteisiin kun meni niin pakkanen oli noin -15 astetta ja auringon lämmittäessä pakkanen laski ihan muutamaan asteeseen iltapäivällä. Kelit olivat aika hyvät ja aurinko paistoi joka päivä ainakin jonkun aikaa.

Levinportti mistä aina yhtä ihana mennä sisälle.
 
Maisemia Leviltä.
 
 
 
Neiti laski lumilaudalla koko reissun.
 
 
Laskimme myös Levin huipulta katsomaan joulutarina elokuvan mökkiä. Gondolihissillä pääsee nousemaan Levin huipulle mistä voi laskea tämän mökin viereen. Mökki näyttää kauniilta, mutta on täyttä rekvisiittaa elokuvaan sillä mökissä ei ole edes lattiaa eikä sinne sisälle voi siis mennä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme laskeneet mökille sillä muina vuosina ei ole käyty.
 
 
 
Pieni ja ihana ravintola löytyy myös Levin huipun päältä Gondoliaseman päätepysäkiltä.
 
 Ravintoloita on muutenkin paljon ympäri Leviä ja laskettelurinteissä. Kävimme kyllä tänä vuonna nauttimassa ravintoloissa ruokaa ja herkkuja enemmän kun aikaisempina vuosina. Kyllä se kaakao ja munkki ja muut herkut maistuvat hyvältä, kun rinteessä on ensin viilettänyt.
 
 
Rontti nautti lomalle pääsystä sillä sai tehdä jotain mitä ei normaalisti kotona saa tehdä. Rontti pääsi neidin sänkyyn köllöttelemään. Yön hiljaisina tunteina Rontti meni aina neidin jalkopäähän nukkumaan :)
 
Levin eturinteet iltahämärässä.
 

 Minulla oli tapana käydä Rontin kanssa aina laskettelupäivän päätteeksi iltakävelyllä ja me suuntasimme yleensä aina ihan Levin ytimeen kävelykadulle. En ole mikään kaupunki ihminen enkä mikään ikkuna ostosten tekijä, mutta tässä kävelykadussa on jotain hienoa tunnelmaa :) Rauhassa kävellä ja katsella kauppojen ikkunoita, katsella erilaisia ihmisiä ja porukoita kävelemässä kadulla. Turisteja oli todella paljon ja monenlaista kieltä kuuli puhuttavan, kun hiljakseen käveleskeli. Hassua oli, että Rontti keräsi hyvin paljon katseita ja varsinkin ulkomaalaisilta. Osa oli mielissään ja halusi tulla rapsuttamaan ja myös muutamat lapset pyysivät, että saako silittää. Näkyihän siellä muitakin koiria, mutta olisiko tämä rotu ollut jotenkin oudompi ulkomaalaisten silmään, en tiedä. Hyvin ystävällisiä ja iloisen oloisia olivat, kun Ronttia katselivat. Ronttihan ei pistä rapsutuksia koskaan pahakseen.
 
Rontti eturinteiden juurella.

Tässä pieni raapaisu Levin reissusta. Kävimme myös lumilinnassa sekä testaamassa koiravaljakolla ajamista eli huskysafaria, mutta niistä kirjoitan seuraavassa postauksessa.

 

tiistai 19. helmikuuta 2019

Viikonlopun touhut ja uutta oppimassa

Niiin se on uusi viikko taas alkanut. Viikonloppuna tosiaa lauantai meni neidin futisturnauksessa. Aamulla aikaisin lähdettiin ja viimeinen peli loppui kello 15 ja sen jälkeen pääsi kotimatkalle. Turnaus pelattiin jalkapallohallissa ja tekonurmella joten nappikset pääsi ekaa kertaa käyttöön tälle vuodelle. No yllättäin viime kesän nappikset eivät mahtuneetkaan enään jalkaa. Nappisten sovittaminen meni niin myöhään, että ei oikein ennätetty käydä uusia enää ostamassa. Onneksi yhden joukkuekaverin kotoa löytyi ylimääräisi nappiksia ja neiti sai nyt hyvät nappikset peliin ja kesää varten odottamaan. Olen todennut, että nappiksiakin olisi hyvä olla kahdet kesällä. Välillä turnaukset pelataan täydessä vesisateessa ja jalat täysin märkänä. Kahdet nappikset mahdollistaisivat sen, että jos on pitempi tauko peleissä niin jossain vaiheessa voisi laittaa kuivat nappikset jalkaan. Jalkapallo on joukkuelaji ja kyllä sitä riemua ja iloa on kiva katsella, kun pienet tytöt pelaavat. Heillä ei ole vielä niin maata kaatavaa, jos häviöitäkin tulee vaan siinnä iloitaan siitä pelaamisesta ja yhdessä tekemisestä. Ymmärrän hyvin miksi joukkuelajit ovat yksilölajeja suositumpia. Itse en ole koskaa ollut joukkuelajin harrastaja suuremmin. Aikuisiällä olen pelannut muutamia vuosia jääkiekkoa ja se on oma kokemukseni joukkuelajista. Yksilö urheilua olen harrastanut ja kilpaillut sitäkin enemmän. Nyt kun olen katsonut neitiä ja joukkuetta treeniessä, peleissä ja turnauksissa niin ymmärrän kyllä mikä viehätys joukkuelajeissa on. Asioita tehdään yhdessä, treeneissä on mukava tehdä yhdessä ja jaksaa paremmin kuin yksin. Peleihin ja turnauksiin on kiva lähteä joukkueen kanssa sekä saa paljon uusia kavereita ja tuttavia.



Sunnuntaina oli vuorostaan todella hieno ulkoilusää ja aurinko paistoi kauniisti. Kävin aamusella vähän juoksulenkillä ja onneksi omistan nastakengät sillä niillä juoksu onnistui ihan hvyin vaikka tiet olivatkin aika liukkaat. Iltapäivällä oli sitten neidiin koulun ulkoilutapahtuma missä laskettiin mäkeä, syötin makkaraa, juotiin kaakaota ja kaikkea muuta mukavaa. Tällä kerättiin rahaa tulevaa kevätretkeä varten. Sää suosi kyllä tätä tapahtumaa. Harmikseni yhtään kuvaa en kyllä ottanut tuolla tapahtumassa. Tämä kuva on otettu juoksulenkki polun varrelta.



Tämä viikko alkoikin sitten taas jännissä merkeissä. En ole tainnut aikaisemmin varmaan mainitakkaan, että neiti ja minä olemme aloittaneet uuden harrastuksen syksyllä. Olemme aloittaneet ratsastuksen :) Neiti sitä kokeili jo kavereidensa kanssa viime kesänä yhdellä tallilla. Minä aloin miettiä myös, että voisi olla kiva kokeilla millaista ratsastaminen oikein olisi. Vaikka paljon olen ollut eläinten kanssa tekemisissä niin minulla ei ole minkäänlaista aikaisempaa kokemusta hevosista. Hevoset ovat ihan outo laji olleet minulle. Viime kesänä kävin kerran neidin kanssa lähellä olevalla ratsutallilla sellaisella yksityistunnilla kokeilemassa millaista se hevosella ratsastaminen on. Siitä se ajatus sittne lähti, että nyt talven olemma käyneet melkeinpä joka toinen maanantai tallilla ratsastamassa. Tämä on sopinut aikatauluihin hyvin, että voi käydä joka toinen viikko ja jos tulee muita menoja niin tunnit voi perua ja katsoa jonkun sopivan ajankohdan myöhemmin. En halua ratsastuksesta sellaista, että se on kalenteriin täysin sidottu, kun näitä muitakin harrastus menoja on ihan riittävästi. Tämä on tällaista sopivan väljää ja mukavaa touhua. Joulun aikaan pidettiin pitempi tauko ja nyt hiihtoloman aikaan tulee pitempää taukoa.
Ensimmäisen kerran, kun menimme syksyllä ja minulle näytettiin, että tämä on sinun hevosesi. Ajattelin, että hui kamala kuinka iso se on :) Eikä se edes ollut tallin isoimpia. Sitten erinäinen määrä varusteita ja kaikenlaisia härpäkkeitä ja hoitovälineitä millä hevosen saa ratsastustunti kuntoon. Täytyy sanoa, että mahtava talli ja apuja löytyi heti ja aina on opastettu ja autettu kaikkien kanssa. Nyt osaan jo itse hoitaa hevoseni siihen kuntoon, että voin lähteä sillä tunnille. Ne isot kaviotkin saan putsattua ennen tuntia ja kuolaimet asetettua isoon suuhun :) Kaikki oli ihan uutta ja ensin tuntui, että ei siinnä hevosen selässä pysy, kun tuntui niin oudolta. Oppia ikä kaikki ja joka kerta jotain uutta. Eilen jo ravattiin hevosilla pitkiä pätkiä ja johan se oli hauskaa touhua :) Tunti hevosen kanssa siellä kentällä jotenkin tyhjentää ajatukset kaikesta muusta. Pitää keskittyä vain siihen hevoseen ja tekemiseen sen kanssa sekä kuunnella mitä ohjeita annetaan. Kyllä hevonen on uljas ja hieno eläin. En niinkään ajattele, että tuo kentällä ratsastaminen olisi minun juttu vaan ajattelen, että hevosella maastossa meno voisi olla sitä hienoa ja mistä tykkäisin vielä enemmän. Tietenkin näin, kun ei tiedä hevosista mitään niin kaikki alkeet pitänee opetella kentällä ja turvallisesti.  Ehkäpä kehityn ajan kanssa sen verran, että voin hevosella ratsastaa maastossa ja laukata auringonlaskuun :)


Mukavaa viikkoa lukijlille!



perjantai 15. helmikuuta 2019

Kylvöjä aloitettu ja ystävyys ei karvoihin katso

Hyvää ystävänpäivää!
(hieman myöhässä)
Ystävyys ei karvoihin katso ja ystävyyttä voi olla monenlaista.
Eilen ystävänpäivän kunniaksi lupasin neidille, että paistetaan vohveleita ja herkutellaan.


Ystävyys ei tosiaan karvoihin katso. Meidän Tuikku siinnä taas leikkii Robinin hännällä. Mikäs sen parempaa, kun Robin heiluttaa häntää niin Tuikku tassulla ottaa kiinni. Robin ei välitä Tuikusta mitään vaan välillä vain katsoo, että mitä sinä teet. Kokoero on valtava, mutta se ei kaveruksia haittaa :) Joskus Tuikku piiloutuu kodinhoitohuoneessa liukuovien taakse ja ovet jäävät hieman raolleen. Robinin käydessä sisällä menee Robin haistelemaan pienestä reiästä liukuovien taakse. Sieltä Tuikku huitoo Tassulla Robinia, ei kovasti eikä vahingoittamis tarkoituksessa vaan leikkien. Toisessa kuvassa on meidän vanhus Rontti ja karvakaveri Myrsky. Samassa asennossa vierekkäin nukkuvat.
Meidän kissat Eppu ja Tuikku. Tuikku yrittää hakea Epusta leikkikaveria, mutta Eppu ei oikein lämpene pennun touhuille vaan sähähtää ja siirtyy omaan rauhaan.
Taimi kasvatusta olen taas pikkuhiljaa aloitellut. Kylvin sellaisia jotka vaativat pitempää esikasvatusta. Tänä vuonna ajattelin, että jos keskittysin chilien sijaan paprikoihin. Viime vuonna kasvattelin niitä chilejä niin paljon ja satoa tuli valtavasti. Kuitenkaan en ole niin chilin ystävä, että olisin saanut kaikkia niitä käytettyä enkä ole mikään älyttömän tulisen ruuan ystävä. Niinpä taidan jättää chilit huomattavasti vähemmälle ja antaa tilaa muille. Tomaatteja on tarkoitus sitten taas kylvää jos minkäkinlaista, mutta niistä sitten myöhemmin.


Vähän hitaasti itävää kukkaakin pistin kasvamaan.

Tämä oli uusi löytö Hankkjalta ja ajattelin ensin, että onkohan ihan turhake. Päätin kuitenkin kokeilla sillä hinta oli halpa niin ei siinnä korkealta olisi tippunut. Meni heti testiin, kun multapussin aukaisin. Voin kyllä sanoa, että tällä oli kyllä todella kätevä ottaa multaa pussista ja laittaa näihin minikasvihuoneen purkkeihin. Tuo sujahti juuri sopivasti sinne purkkiin eikä tarvinut pahemmin käsillä multaa kaivaa eikä sitä tippunut niin paljon lattialle. Todettakoon, että kätevä peli oli.

Viikonloppu edessä ja vapaata töistä.  Huomenna on neidillä jalkapallo turnaus ja se tietää sitä, että lähdemme heti aamusta liikkeelle ja pelejä oli neljä päivän aikana joten menee pitkälle iltapäivään viimeinen peli. 

Koittakaa pysyä pystyssä ja tiellä, kun liikutte ulkona. Eilen oli aivan karsea pääkallokeli täällä meillä päin. En muista, että olisin koskaan ajanut noin liukkaalla tiellä töistä kotiin tullessa. Tie oli peilijäällä ja vettä satoi taivaalta. Jään päällä oli vettä niin voitte arvata millainen keli oli. Rekkoja oli ojassa työmatkalla ja oli paloautokin päätynyt ojan pohjalle.

Mukavaa viikonloppua lukijoille!

lauantai 9. helmikuuta 2019

Arkivapaapäivä

Viikonloppu töiden takia minulle sattuu myös arkivapaapäiviä mikä on oikeastaan aika kiva juttu. Arkivapaista nautin yleensä ulkoillen koirien kanssa, tehden juoksulenkkejä tai vain nauttimalla siitä hiljaisuudesta ja rauhasta kotona yksin. Saa tehdä tai olla tekemättä omia juttuja. Yleensä puuhaan myös rästiin jääneet kotityöt vapaapäivinä. Eilen oli tällainen arkivapaapäivä. Olisi pitänyt siivota ja tehdä vähän kotitouhuja, mutta jotenkin oli saamaton olo ja halusi tehdä jotain ihan muuta. Ulkoilin koirien kanssa aamupäivästä, kun neiti oli koulussa. Nautin omasta rauhasta ja keittelin pannullisen teetä ja nautin sen lahjaksi saamastani ihanasta uudesta muumi teekannusta :) Koirat tulivat sisälle sulattelemaan tassunsa ja olivat väsyneitä ulkoilusta joten rauhaa piisasi. Join teetä keittiön puusohvalla lampaantaljan päällä istuen ja avasin pitkästä aikaa kirjan ja luin :) Tein siis jotain normaalista poikkeavaa :)
 
Hain neidin iltapäivällä koulusta ja päätin, että tehdään myös jotain normista poikkeavaa. Syödään välipala ulkona nuotion ääressä. Niinpä pakkasin reppuun eväät ja otettiin puut mukaan. Menimme meidän lähimetsään joka kuuluu myös koirien reviiriin missä liikkuvat vapaana. Näinpä sitten koirat lähtivät myös nuotioretkelle mukaan. Nuotio syttyi hyvin ja makkaraa paistettiin ja kaakaota juotiin. Ei varmaan yllätys ollut, että koirat olivat varsin kiinnostuneita makkaroista :)
 
 
 
 
Aamupäivän ulkoilua koirien kanssa. Nyt sitä lunta on tullut muutaman päivän aikana meillekin ja varsin paljon. Koirat ovat taas pää lumen alla myyriä ja hiiriä etsien.
 

 
Meidän rantapellolla mikä kuuluu koirien reviiriin niin menee keskellä peltoa polku jota pitkin koirat kiertävät reviiriään. Vaikka kuinka lunta tulee niin samaa polkua aloittavat tallaamaan lumen tulon jälkeen. Rontti oli mukana, mutta ei poistunut polulta lumihankeen.
 

 
 
Koirat tulivat sulattamaan tassunsa kodariin ulkoilun jälkeen. Tässä on kaksi eri kuvaa eri päiviltä. Tarkkaa on koirilla, että jokaisella pitää olla oma matto/peti, kun kodariin tulevat. Ei tarkoita, että aina pitää olla sama matto eikä sillä matolla kokonaan nukuta. Riittää vaikka, että pelkästään tassu on maton päällä kertomassa, että tämä on minun. Ei tule paikosta kärhämää, kunhan vain on kolme mattoa niin sovussa jakavat keskenään:)
 

Saimme tällä viikolla myös iloisia uutisia Myrskystä. Käytin Myrskyä virallisissa lonkka ja kyynärkuvissa edellisellä viikolla. Kuvat lähtivät kennelliittoon ja kovasti odottelin millaista postia sieltä saatiin. Nopeasti tulokset tulivat ja saimme todella hyviä uutisia :)
Myrskyn lonkat A/A ja kyynärät 0/0.
Paremmat ne eivät olisi voineet ollakaan. Nyt sitten katsotaan haluaako joku tulevaisuudessa käyttää Myrskyä jalostukseen, koska on varsin terve koira. Tämä tarkoittaa myös sitä, että olen alkanut selaamaan koiranäyttely kalenteria ja aikomus viedä Myrsky keväällä/kesällä viimeistään johonkin näyttelyyn myös.
 
 
Tällä viikolla tuli myös niitä lisävuosia mittariin, mutta eipä niitä tällä iällä juuri suuremmin juhlisteta. En edes ennättänyt leipoa mitään kakkua, kun oli niin kiire viikko. Kävin kaupan pakastealtaasta hakemassa daim-kakun jossa oli mousse täyte. Hyvää oli kakku kyllä ja varsin makeaa. Ihana muumiteekannu löytyi paketista minkä neiti omasta huoneesta kaivoi esille. Neiti oli mummun avustuksella hankkinut lahjaksi kannun. Kyseli joskus aikaisemmin, että keräätkö vielä muumikannuja :) Teekannu pääsi heti seuraavana päivänä testiin. Kyllä oli hyvä ja ihana kannu. Kannussa on teesihti sisällä mihin voi laittaa teelehdet ja kuumavesi päälle niin siellä saa hautua. Itse en ole koskaan juonut kahvia niin tämä teekannu on juuri oiva minulle ja muutenkin, kun kerään näitä muumimukeja ja kannuja.
 
 
 
Mukavaa viikonloppua lukijoille!
Nautitaan talvesta ja tehdään lumitöitä:)
 

lauantai 2. helmikuuta 2019

Helmikuu on täällä


Tammikuu on selätetty ja helmikuu alkanut. Näin helmikuun alkuun aurinkokin on näyttäytynyt aika kivasti, mutta pakkanen on paukkunut edelleen ja tuulen kera ollut varsin purevaa. Helmikuussa herkutellaan aina laskiaispullilla ja runebergintortuilla. Viime postauksessa näkyi jo vilaus laskiaipullista, mutta tänään on leivottu runebergintorttuja. Päätin tehdä perinteisiä runebergintorttuja sekä sitten tällaisella uudella muotilla millä saa tehtyä täytetty torttuja. Ai, että olivat täyteyt runebergintortut kyllä hyviä :) Täytteenä oli kerma-appelsiinituorejuusto sörsseli.

                           

Meidän kanat ovat olleet tuottoisalla tuulella melkein koko talven, mutta niin ovat olleet viiriäisetkin. Viiriäisenmunia oli kertynyt jääkaappin aika paljon ja ajattelinkin kokeilla miten niistä onnistuisi leipominen. Etsin netistä tietoa ja sain selville, että viisi viiriäisenmunaa vastaa yhtä kananmunaa. Tuumasta toimeen ja päätin tehdä perinteisen unelmatortun, mutta käytin viiriäisenmunia. Niinpä rikoin 20 viiriäisenmunaa taikinaa varten.
Siellä ne pienet keltuaiset yleiskoneen kulhossa ovat ja odottavat vatkaamista. Tein huomion, että viiriäisenmunia kesti vatkata hieman kauemmin kuin tavallisia kananmunia. Taikinasta tuli hyvä ja sitä tuli riittävästi. Unelmatortusta tuli kuohkea ja se onnistui oikein hyvin.



 

Tällainen oli lopputulos.


Vielä viikonlopun herkkuruoka. Itse tehdyt hampurilaispihvit sekä hampurilaissämpylät ja kyllä oli muuten hyvää :) Ens kerralla pitää tehdä vain isommat nuo hampparisämpylät.


Tässä sitä  helmikuun aurinkoa :)





Mukavaa helmikuuta lukijoille!

maanantai 28. tammikuuta 2019

Pakkanen paukkuu

 Pakkanen on paukkunut viime aikoina kovissakin lukemissa. Useampana päivänä on ollut reilusti yli -20 ja ompa menty sinne -30 asteeseen ja siitäkin yli myös. Kovia lukemia tuollaiset jo ovat. Töihin pitää aamuisin heti lähteä niin saa huolehtia siitä, että auto on lämmityksessä kunnolla tällaisilla keleillä. Samoin kanalan lämmityksestä pitänee huolehtia useamman kerran vuorokauden aikana, että varmasti pelittää ja lämmintä riittää.
 Pakkasen paukkuessa siellä lähempänä -30 toivoisi kyllä ettei tarvitsisi mihinkään lähteä. Viikonloppuna pakkanen paukkui, mutta myös aurinko paistoi ja oli ikkunasta katsottuna todella hieno ulkoilusää. Ulos mennessä sitten kyllä varsin kylmää ja vaatetta saa olla reilusti päällä.
 
 Nätti talvimaisema kuva otettu omasta rannasta viime viikolla.
 
 
Kylmimpinä öinä ja myös päivinä olen ottanut Myrskyn ja Robinin myös sisälle lämmittelemään ja sulattamaan turkkia. Niinhän ne sanovat, että pitäisi ulkona tällaisten koirien tareta varsin kovillakin pakkasilla, kun ovat ulkokoiriksi tottuneet ja karva kasvanut sen mukaan. Kylmää vain itseä katsella niitä ulkona niin olen kyllä ottanut sisälle ja hyvinhän ne siellä sovussa yönkin nukkuvat ja aamulla on jo kiire päästä ulos. Rontilla ei ole kyllä näillä keleillä kiire ulos ollenkaan. Äkkiä pissalla käy ja sitten on jo päästävä sisälle lämpimään nukkumaan.
 

 
 
 Lintulauta on varsin matalalla meillä, mutta ei siihen kukaan ole aikaisemmin yrittänyt mennä. Kuvasin yksi päivä ikkunan takaa, kun Robin kävi vähän maistelemassa lintulaudan antimia.
 


Taisin viime talvena kuvata myös näitä koirien tekemiä polkuja tontille. Tässä taas yksi päivä huomasin uuden polun mikä on tänä talvena muodostunut jokirantaan ja pihan reunalle. Tästä ne päivittäin monta kertaa kulkevat. Näistä kuvista näkee, että kyllä sitä lunta onkin varsin vähän.

 
Kisut ne osaavat nauttia sisällä ja lämpimästä.
 

 
Joku vapaapäivä testasin leivinuunissa sämpylöiden tekemistä ja sen jälkeen laitoin uuniin lihamureketta ja lohkoperunoita. Hyvin maistui pakkaspäivänä lämmin ruoka suoraan leivinuunista.
 

 
 
Viime lauantaina neidin kanssa päätettiin leipoa vähän pullaa ja tarkoitus oli tehdä laskiaispullia. Taikinaa tuli sen verran reilusti tehtyä, että osasta tein sitten korvapuusteja. Sunnuntaina sitten porukalla juotiin laskiaispulla kahveja vaikka laskiaiseen on vielä matkaa.
 
 Niin ja edellisistä postauksista, kun voivottelin miksi en saa sämpylöitä onnistumaan niin, että maistuisivat hyvältä seuraavanakin päivänä. Joku vapaapäivä niitä taas tein ja nyt sain hieman onnistuneemman tuloksen ja sämpylöitä saattoi syödä seuraavana päivänäkin, mutta ei vieläkään minua tyydyttänyt lopputulos. Harjoittelu siis jatkuu :) Mikä siinnä on, että pulla onnistuu, mutta sämpylät takkuaa? Kenties harjoituksen puutetta. Kanat ainakin kiittävät minua tästä harjoittelusta sillä epäonnistuneet tuotokset päätyvät sitten kanojen herkuiksi.
 
 
 
Mukavaa viikon jatkoa ja pysykäähän lämpimänä!