torstai 6. syyskuuta 2018

Uusia laina asukkaita

Vanhemmillani on maatila ja sieltä löytyy lampaitakin. Neiti puhui keväällä jo kun karitsoita syntyi, että meille pitäisi muutama lammas ottaa kesällä. Asia jäi kesän alussa vähän kaiken muun alle, mutta nousi pinnalle taas loppu kesän päälle. Neiti kävi vähän väliä pappalta kyselemässä, että koska tuot meille lampaita. Pappalla oli kiireitä eikä lampaita ihan heti saatu, mutta aina se neiti kyseli.  Minä tein jo verkosta aitauksen joenrantaan ja miehen kanssa teimme katoksen sateen suojaksi.
Yksi lauantai sitten saapui lammas lähetys meille ja pappa toi neidille pari karitsaa. Karitsat olivat jo ihan hyvän kokoisia eli mistään aivan pienistä ei ollut kyse. Lampaat olivat aluksi arkoja uudesta paikasta, ihmisistä ja koirista. Me kannoimme lampaille tuoretta heinää, jyviä ja vettä ruuaksi. Muutama päivä meni niin lampaat alkoivat kesyyntyä ja tällä hetkellä ovat jo varsin kesyjä ja antavat rapsutella tuosta vain. Neiti tietenkin nimesi lampaat ja hienot nimet niille tulivatkin ja nyt siellä laiduntaa Tilda ja Annastiina :)
 
 
 
 
Ensimmäisiä tutustumis kertoja. Puolin ja toisin taitaa jännittää :) 
 
 
Meidän Myrsky ja Robin tulevat aina mukaan, kun lampaita käydään ruokkimassa. Ensin katselivat verkon takaa lampaiden touhuja ja meidän ruokkimista. Tätä nykyä avaamme koko portin ja koiratkin tulevat aitaukseen katsomaan miten vahdittavat voivat. Myrskyä ei juuri lampaat kiinnosta lähemmin ja Myrsky seuraileekin niiden touhuja vähän kauempaa. Robin taas on varsin kiinnostunut lampaista ja menee nenät vastakkain lampaiden kanssa. Varsin rauhallisesti koirat seurailevat lampaita niin kuin niiden kuuluukin toimia. Toinen lampaista vain välillä tuumaa Robinille, että mene kauemmaksi ja käy puskemassa Robiniä. Robin on varsin ihmeissään, että mitä siinnä tulet pukkimaan, kun en mitään ole tehnytkään.
Meidän Rontti vanhusta taas kiinnostaa lampaat ihan eri lailla kuin näitä laumanvartijoita Myrskyä ja Robiniä. Rontti ei pääse aitaukseen sillä se juoksisi lampaiden perään ja se taas aiheuttaisi, että lampaat juoksisivat karkuun jne.. Rontti joutuu tyytymään seurailuun vain aidan toiselta puolelta mistä se kovasti yrittää tehdä tuttavuutta lampaiden kanssa. Välillä Myrsky käy Ronttia hätyyttämässä aidan vierestä pois, että anna olla nyt vain. Lampaiden aitaus on jokirannassa Myrskyn vartiopolun varrella ja näyttää, että monesti iltaisin Myrsky juoksee aitauksen ohitse kovaa vauhtia rantapellolle, mutta eivät lampaat enää säiky Myrskyä sillä ovat tottuneet ja todenneet ettei vaaraa ole vaikka tuossa juokseekin.
 
 
Neiti kyllä jo oli huolissaan siitä, että kun talvi koittaa, että kun lampaat pitää palauttaa takaisin pappalle isompaan laumaan. Ihan hauskoja eläimiä nämä lampaat kyllä ovat. Lueskelin, että lampaat pitävät näkkäristä herkkuna ja tätä piti kokeilla. Niinhän se näyttää olevan. Aamuisin olen vienyt kummallekin puolikkaan näkkärin palan ja tätä nykyä ne odottavat saavansa sitä aamulla ja tulevat jo taskulle jos ei näkkäriä heti ilmestykkään :) Aika jännä miten äkkiä nämäkin eläimet tällaisen ovat oppineet. Mikä lampaissa on vielä hyötyä niin nehän syövät kaiken mahdollisen maasta ja puusta joten jokirantakin puhdistuu samalla. Tosin nämä kaksi lammasta söivät aitauksensa jo niin nopeasti puhtaaksi, että lisäheinää on kannettu ja paljon. Tässä yhtenä iltana suurensin lampaiden aitausta pitemmälle matkaa jokirantaa. Aitaverkkoa ei riittänyt koko alueelle, mutta vedin sähkölangan millä sai nopeasti isomman alueen ja toivon, että pysyvät nyt lankojen takana eivätkä tule läpi syömään minun kukkapenkkiä.
 
Aikaa kului ennen kuin tätä tekstiä ennätin julkaista. Lampaat ovat ystävystyneet Robinin kanssa niin paljon jo, että enää ei pusketa vaan tullaan siihen ihan viereen ja kävellään laitumella Robinin perässä. Tässä ovat laitumen vanhalla puolella mistä näkee kuinka hyvin aluskasvillisuus ja pajut ovat saaneet kyytiä.
 
 
 
Näin vehreeltä näyttää laitumen uudella puolella.
 
 
 
Ilta-auringossa laitumen uudella osalla.
 
 

torstai 30. elokuuta 2018

Kesältä kuvia

Kyllä se niin taitaa olla, että kesä on taittunut ja syksy on koittanut. Viime kirjoittelusta on kulunut aikaa eikä kovin aktiivisesti ole tullut täällä blogissa viime aikoina oltua. Kesällä oli niin paljon touhua ulkosalla, että jäi vähälle tämä kirjoittelu. Syksy toi tullessaan uuden asian Kissankulmaan sillä neiti aloitti nyt syksyllä ekaluokan.
 
 Pistänpä tähän nyt jotain kuvia kesältä.
 
Ekaluokkalaisen uusi koulureppu :)
 
 

Hattivatteja mitä olen joskus vuosia sitten maalannut.

 
 
Huvikummun portailta.
 
 
Talon portailta.











 
Tämä Dahlia on niin kaunis ja itse kasvatettu juurakosta. Ihan mielettömän isoja kukkia siihen tuli :)


 
 
Kasvihuoneesta on tullut tomaattia valtavasti ja melkoinen viidakko siellä kasvaa.
 



 
 
Itse kylvämä vesimeloni se on vain kasvanut pikku hiljaa. Myöhemmin juttua, kun pääsimme sitä myös maistelemaan :)




 
 
Näin ihanan paketin sain hakea postista jo kesän alussa. Osallistuin Liisanleikkimökin arvontaan missä palkintona oli tyhjät valokuvakehykset. Ihanat kehykset saapuivat minulle postilla.  Liisan leikkimökki on myös minun blogin lukija. Oli pakettiin laitettu myös yllätys neidille mukaan mikä ilahdutti neitiä kovasti :)
 

 
 
 
Mukavaa viikon jatkoa lukijoille!
 

torstai 26. heinäkuuta 2018

Hellettä on piisannut

Hellettä on viime aikoina piisannut melkoisesti. Ei saisi valittaa siitä, että kerrankin on kesäkelit kohdillaan, mutta kyllä nämä kelit ovat monille varsin tukalia. Terveet ihmiset varmasti selviävät, mutta mitenkä on sairaat, vanhukset, pienet lapset ja eläimet. Saatikka kuinka luonto ja viljelyksen kaipaavat vettä kasvaakseen. Tukalaa on ollut myös öisin sillä lämpötila on pysytellyt niin korkealla myös yöllä, että viilenemistä ei ole ollut havaittavissa. Koirilla on kuuma ja eivät ne kyllä liikukkaan päivisin mihinkään. Koirilla olisi mahdollisuus mennä omalla pihalla jokeen uimaan ja kastautumaan, että vähän viilenisivät, mutta eivät mene. Minä olen sitten kastelukannulla yrittänyt välillä kastella ja muutenkin paljon kylmää ja vettä tarjolla. Kanojen häkki on kuumalla paikalla joten sinne on pitänyt varjoa laitella ja tietenkin raikasta vettä paljon saatavilla.
 
Minun kesäloman aikaan ei ollut hellettä joten emme voineet neidin kanssa rannalla tai uimassa käydä. Nyt olemme ottaneet ilon irti niistä minun vapaapäivistä mitä on viikollekkin sattunut. Meiltä pienen automatkan jälkeen on yksi Suomen hienoimmista hiekkarannoista. Lähellä asuvat eivät ehkä osaa rantaa edes niin paljon arvostaan, kun se on tässä lähellä. Niinä vuosina, kun asuin Etelä-Suomessa ja sieltä takaisin näille seuduille muuttaneena tajusin vasta kuinka hienosta paikasta on oikeasti kysymys.
 
Niinpä me pakkasimme useampana päivänä neidin kanssa rantakamat autoon ja hurautimme rannalle. Moni muukin oli samoissa ajatuksissa tullut, mutta tilaa riitti kaikille hyvin ja aurinko helli meitä. Näissä kuvissa aurinko oli hetkellisesti pilvessä.


 
Mukana oli aina uimapatjaa, uimarengasta, rantapalloa, hiekkaleluja ja tietenkin kunnon eväät :)
 


 
 
Rannalta jätskikioskin kautta kotiin :)
 
 
Rannan tuntumassa sijaitsee myös vesipuisto missä en ole ikinä aikuisiällä käynyt. Tosin viimeiset kesät eivät ole oikein vesipuistoa suosineet, mutta onneksi tämä kesä on tuonut sinnekin asiakkaita. Päätimme suorittaa neidin kanssa tällaista lähimatkailua minun vapaapäivinä ja suuntasimme vesipuistoon yksi päivä. Todella moni muukin oli päättänyt suunnistaa sinne nauttimaan komeasta kelistä. Liukumäkejä oli isoja ja hurjia sekä pieniä mäkejä pienemmille lapsosille. Me suunnistimme neidin kanssa heti isoihin mäkeihin, kun puistoon pääsimme sillä silloin oli vähän jonoa. Testasimme kaikki mihin neiti pituutensa puolesta pääsi. Voin muuten sanoa, että oli hurjia mäkejä ja ihan aikuisillekkin hurjaa menoa. Loppu päivän neiti pulikoi ja laski näitä pienempiä mäkejä mihin ei minun tarvinut jonotella. Minä katsoin altaan reunalta ja nautin auringosta. Väkeä oli liikkeellä paljon, mutta mitä muutakaan saattaa olettaa kauniilla kelillä. Päivä oli mukava ja vesipuisto oli hyvä kokemus ja yllätti minut positiivisesti kyllä.
 

 
 
 
Minun uinnit loppuivat sitten lyhyeen sillä sattui pieni onnettomuus ja tulos oli tässä. Meillä on raksa vaiheen jälkeen talossa vielä väliaikaiset portaat trukkilavoista. Lavat olivat jotenkin huonosti päällekkäin joten kiippasivat, kun minä astuin alas ja siitä pää edellä kivikkoon :( Käteen ja polveen tuli suurimmat osumat, kun ne osuivat sorakkoon ensimmäisenä. Ei kuitenkaan tarvittu lääkäriä vaan haavaa pudistellen ja nyt näyttää jo huomattavasti paremmalta. Uimaan vain ei uskalla mennä ennen kuin kaikki haavat ovat parantuneet.

 
Uimaan ei asiaa niin päätettiin sitten laittaa neidille uima-alla kotipihaan, että saa siinnä pulikoida. Allas on aika iso ja vettä sinne piti laskea paljon ja kauan. Altaassa on pumppu, kloorit ja levänesto, että vettä ei tarvitse vaihtaa. Myrsky on tullut taas vahti puuhiin, kun neiti on pulikoimassa altaassa. Allas on ollut kyllä kovalla käytöllä ja monta kertaa päivässä siellä neiti on käynyt.
 
 
Yhtenä vapaapäivänä päätimme tehdä jotain vähän erilaisuudesta poikkeavaa. Neiti oli kesällä sellaisella hevosen hoitokurssilla, kun on noista hevosista kiinnostunut. Siellä oli kuitenkin käynyt vähän ikävästi ja hevonen oli säikähtänyt ja neiti oli tippunut ison hevosen selästä maahan. Oli kuitenkin sen jälkeen vielä ratsastanut kurssilla. Ajattelin, että ei jää kammoa niin päätin, että lähdetään yhdessä kokeilemaan ratsastamissa lähellä olevalle hevostallille. Minä en ole ikinä ratsastanut joten tämä oli ensimmäinen kerta minulle :) Varasin sellaisen yksityistunnin meille kahdelle. Neiti sai tuollainen pienemmän ponin millä ratsastaa ja minulle tuli tuollainen iso poni. Olihan se erilaista mihin on tottunut. En ole tosiaan ollut missään kosketuksissa hevosten kanssa ja olihan se hassu tunne hypätä sinne satulaan. Hienosti nämä ratsukot meitä tottelivat ja saimme opastusta miten hevosen saa liikkeelle, pysähtyy, peruuttaa ja miten käännöksiä tehdään. Isoja ja uljaita eläimiä ne hevoset kyllä ovat. Neiti tykästyi, kun sai pienellä ponilla ratsastaa ja kaikki meni hyvin. Tunnin jälkeen vähän hevosen harjausta ja kastelua. Mielenkiintoinen kokemus ja ehkä menemme toistekkin :)

 
Omasta maasta ei tule mansikoita kovinkaan paljoa. Minusta tänä vuonna entistä vähemmän vaikka raakoja marjoja oli huomattavasti enemmän kuin muina vuosina. Mistä tämä johtuu? Ei meillä ei ole lintu ongelmaa, että linnun söisivät marjat. Meillä on koira ongelma :) Kaikki koirat ovat mieltyneet mansikoihin ja ovat niitä käyneet mansikkamaalta syömässä. Osalle kelpaa vain kypsät, mutta toiset syövät myös raaat marjat pois. Minä olen yrittänyt aidata kasvimaan, mutta verkko loppui hieman kesken ja yritin siihen tehdä jotain väliaikaista aitaa, mutta huonolla menestyksellä.
 
Nämä mansikat hain läheiseltä mansikkatilalta ja pitihän niistä heti mansikka pavlova tehdä :)
 
 
 

 
Tämä lämmin kesä on aiheuttanut sen, että kasvihuoneessa kypsyy jo suuri määrä tomaatteja. Eilen illalla keräsin tällaisen ison kulhollisen tomaatteja ja muutama chilikin oli kypsynyt. Tomaatteja on erilaisia lajikkeita niin näyttävät vähän erilaisilta. Nyt kun kypsyisi vielä muutamat chilit niin voisi tehdä paholaisen hilloa omista raaka-aineista.
 
 
Kukat ovat myös kauniissa kukassa puutarhassa joten seuraavassa postauksessa niistä lisää.
 
Mukavaa viikon jatkoa!

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Heinäkuu puolessa

Heinäkuu on kohta puolessa välissä. Kesäloma on pidetty ja taas pitää yrittää töissä ahertaa. Kelit ovat suosineet tänä kesänä ja lämmitä on tällä hetkelläkin semmoinen +25 astetta. Mitään suurempaa ei ole tullut tehtyä ihan sitä arkista aherrusta töissä ja kotona. Puutarhassa kuluisi aikaa vaikka kuinka ja mikäs siinnä kesäiltoina on kiva puuhastella. kastelu vettä menee hirveästi näillä kuumilla keleillä. Meillä onneksi menee joki takapihalla ja kunnon pumpulla saan sieltä kasteluveden. Laskin yksi ilta, kun oli ollut kuuma päivä, että kasvihuoneeseen, kasvimaalle ja ruukku istutuksiin kantelin noin 200 litraa vettä. Siitä voi laskea veden kulutusta, jos kuumia päivä on paljon.
 
Molemmat kasvihuoneet ovat aika viidakkoja sillä kaikki ovat kasvaneet todella hyvin tähän mennessä. Kasvihuone kurkkua on syöty jo kauan, mutta tomaatteja ei ole vielä tullut. Eilen katsoin, että muutama näyttää siltä kuin kohta olisi kypsä. Eilen illalla löysin ensimmäisen chilin joka oli kypsä :)
 
 
 
 
Tänä kesänä on kaivettu onki esille ja neiti on päässyt kotirantaan ongelle. Ensimmäisellä kerralla heti kävi ensin joku isompi kala kiinni ongessa sillä se vei koukunkin mennessä. ( Tämä ei ole kalavale ) Sen jälkeen asennettiin uusi koukku ja hetken aikaa ongittiin niin johan oli toinen kala kiinni. Tämä kala saatiin rannalle asti ja se oli pieni särki joka päästettiin takaisin veteen. Hienoa, että tuli heti kalaa niin intokin jäi neidille. Myrsky se tulee aina rantaan lähistölle vahtimaan jos neidin kanssa rannassa ollaan. Neiti on rohkeana käynyt meidän omassa rannassa uimassakin vaikka ei se nyt kovin lämmintä vesi ole ollut eikä kaikkein puhtaintakaan, kun mutaa pohjassa. Kovasti kuitenkin polskinut ja Myrsky siinnä aina rannalla kävelee, kun neiti on uimassa.
 

 
Keväällä löysin parista paikkaa kallan juurakoita ja tässä niitä nyt kasvaa. Ai, että tämä on kaunis kukka ja kolmea eri väriä nousi ostamistani juurakoista. Mitenkähän minä saisin nämä juurakot säilymään talven, että saisi taas ensi kesänä kauniita kukkia.
 

 
Sipuli kasvaa hienosti kasvimaalla ja saanut ruohosilppua katteeksi.
 

 
Lehtikaali kasvaa hirmuisesti, mutta mitähän minä tästä tekisin? Kuivausta? Keväällä sain vain sellainen päähän piston, että kokeillaanpas lehtikaalia sen kummemmin ajattelematta mitä siitä voisi tehdä.

 
Viime lauantaina oli päivän mittainen futisturnaus neidillä. Pelien välillä sitten syötiin mansikoita mitä pelipaikan lähistöllä olevasta kaupasta sai.
 

 
 
Pienin, mutta ei vähäisin on meidän vesimeloni. Katsokaa tarkasti niin kyllä siinnä pieni vesimelonin alku on :) Saas nähdä päästäänkö tänä vuonna maistamaan omasta kasvihuoneesta saatua vesimelonia.
Pitäkää peukkkuja :)
 

 
Sunnuntaina muiden nukkuessa minä nautin aamupalaa etupihalla paviljongissa. Oman maan kurkkua ja mansikkaa lautasella :)
 
 
Meidän Robin täyttää huomenna puoli vuotta. Ajatella kuinka nuori se vasta on, mutta kokoa on kertynyt jo reilusti.
 

 
Ronttikaan ei ole mikään pieni koira, mutta tästä kuvasta voi jo katsoa, että Robin on jo saavuttanut korkeudessa Rontin.


 
 
Myrsky rannalla vahti puuhissa.
 

 
 
Robin
 

 
Takapiha on kesken ja pihatyöt kesken.
Keskeneräinen piha, sade ja koirat niin tässä näette lopputuloksen.
 
 


 
Mukavaa viikon jatkoa lukijoille ja nauttikaa hyvistä aurinkoisista keleistä!