keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Yksi on joukosta poissa.

Edellisissä blogi postauksissa vilahti meidän kissa kolmikko. Vielä oikein Eppu ja Mårtti poserasivat kameralle oikein urakalla. Enään meillä ei kuitenkaan pyöri jaloissa kolmikko vaan kaksikko. Mårtin tie tuli päätökseen viime lauantaina 9.2.13. Mårtin virtsaputki oli mennyt täysin tukkoon ja virtsarakossa oli kiteitä. Eläinlääkäri yritti auttaa Mårttia reilut 2 h, mutta tuloksetta. Mårtti jouduttiin nukuttamaan ikuiseen uneen tuona lauantai-iltana. Eläinlääkäriin lähdettäessä empä olisi uskonut tulevani sieltä pelkän pyyhkeen kanssa kotiin :(

Enään kukaan ei tule jalkoihin pyörimään heti, kun avaatkaan kinkkupaketin jääkaapista. Kukaan kissa ikinä ei ole koskaan kehrännyt niin suuresti kuin Mårtti. Mårtti oli oman tiensä kulkija, mutta ennätti meillä kuitenkin asua monta vuotta. Mårtti ei tullut meille pentuna vaan minä hain sen aikoinaan Karkkilasta yhdeltä naiselta, jolla oli koiria ja kissoja eikä Mårtti ollut sinne sopeutunut. Alunperin Mårtti oli lähtöisin kuulemma ruotsinkieliseltä pohjanmaalta mistä sen nimikin juontaa juurensa. Koskaan emme oikein tienneet Mårtin alkuperää ja mitä se oli pentuna kokenut. Miehiin sen oli vaikea luottaa ja kesti pitkään ennen kuin se tuli edes mieheni lähelle. Ilmeisesti se oli pentuna kokenut jotain kovia jossain päin suomea, mutta mitä sitä emme koskaan tienneet.

Tässä muutama kuva vuosien varrelta Mårtista ja sen kavereista. Mårtti nukkuu nyt ikuista unta ja hautaamme kevään tultua Mårtin tuhkat samaan paikkaan missä jo lepäävät Miisu ja Eetu-kissa sekä Elmeri kani. Mårtti pääsee kavereidensa joukkoon.






 
Tässä kuva vuosien takaa missä Eetukin vielä elää. On meidän kissakunta tästä aika paljon harventunut.
 

Mårtti ja Rontti eivät koskaan olleet bestiksiä, mutta tulivat toimeen ihan ok. Tämä kuva on otettu illalla sen jälkeen, kun tulin pelkän tuon tyhjän pyyhkeen kanssa kotiin. Jätin sen lattialle ja Rontti nukkui melkein koko yön sen pyyhkeen päällä ja aamullakin vielä. Vaikka yleensä kyllä nukkuu yön sohvalla tai omalla alustallaan. Samoin meidän Essi vartiokissa on kuljeksinut ympäriinsä etsien Mårttia. Sopii nyt sitten toivoa, että Essi ei stressaa liikaa ja saa taas siitä oireita niin kuin sille on useemman kerran käynyt.

4 kommenttia:

  1. suvun tättäräinen14. helmikuuta 2013 klo 11.22

    Semmoista se on eläinten ja toki ihmistenkin kanssa,käymään tänne tullaan eikä olemaan.Se on sinun hyvä tiedostaa,että kunnon kissanhoitajana reakoit kissan huonoon oloon ja veit lääkäriin ja niin ei kissasi saanut turhaan kärsiä.Kun hoito ei tehoa on järkevää lopettaa tuskat.Kaikesta huolimatta hyvää ystävänpäivää ja mukavaa talven jatkoa.Ehkä joskus vielä täydennät "nelikkoasi" uudellä perheenjäsenellä.

    VastaaPoista
  2. Ikävää, että Mårtin tie tuli nyt loppuun. Omakohtaista kokemusta ei oo, mutta arvelen, ettei oo maailman helpoin päätös, joka pitää lemmikin elämän suhteen tehdä.

    Mutta nuo kuvat on hienoja. Ootko koskaan ajatellu osallistua johonkin kilpailuun näillä sun eläinkuvilla? Minusta kannattais!

    VastaaPoista
  3. Voi Mårtti :( se oli niiiiiin kamalan ihana ja söpö kissa <3 täytyy sanoa, että näitä kuvia ja koskettavia tekstejä lukiessa, tuli ihan itku, kun ajattelinkaan, miten ikinä voin selvitä siitä kamalasta hetkestä, ku Savulle käy näin... En oo edes tienny, että Mårtti on "sairastanut" jotain, noramalista poikkeavaa. No, kuten suvun tättäräinen sanokin, ei ole myöskään kivaa, tai edes siedettävää, että kissa joutuu kärsimään sairauksista tms. Ehkä Ronttikin aavisti jotain, kun haistoi vain pelkän Mårtin hajun, ja Essille varmaan stressaava tilanne.

    VastaaPoista
  4. PeePee en ole kyllä koskaan osallistunut mihinkään kilpailuun. Ei kait oikein ole tullut mitään sopivaa kohdalle:) MaiMa ei se Mårtti sairastanutkaan sen kauempaa. Tuo vaiva iskee niin yllättäin ja on aika vaarallinen sitten kun noin pahaksi pääsee.

    VastaaPoista

Kommentit ilahduttavat aina, kiva kun vierailit blogissani :)